Q&A Eläkeuudistus: Miten eläkejärjestelmä muuttuu?

Keskeiset kysymykset ja vastaukset eläkeuudistuksen sisällöstä.

1. Miksi eläkejärjestelmä piti uudistaa – nykyiset laithan ovat olleet voimassa vasta vuodesta 2005?
2. Milloin eläkeikä nousee, keitä se koskee ja mitä tarkoittavat eläkeiän nousuun liittyvät siirtymäajat?
3. Mitä eläkeiälle tapahtuu vuoden 2025 jälkeen?
4. Mikä on tavoite-eläkeikä?
5. Eläkeikä nousee, mutta voiko pitkä työura vaikuttaa siihen, milloin pääsee vanhuuseläkkeelle
6. Miten eläkettä kertyy jatkossa? Mikä muuttuu?
7. Olen ollut äitiys- ja vanhempainlomalla yhteensä 4 vuotta, miten se vaikuttaa eläkkeeseeni?
8. Säilyykö osa-aikaeläke?
9. Säilyykö työkyvyttömyyseläke?
10. Säilyykö ns. työttömyysputki?
11. Miten nuorten eläkkeelle käy?
12. Säilyykö perhe-eläke?
13. Nouseeko eläkemaksu?
14. Keitä tämä eläkeuudistus ei varmuudella koske?

1. Miksi eläkejärjestelmää pitää uudistaa – nykyiset laithan ovat olleet voimassa vasta vuodesta 2005?

Uudistuksen taustalla on erityisesti tarve pidentää työuria. Tarvitsemme pidempiä työuria, jotta eläkkeiden taso pysyy riittävänä tulevaisuudessa, kun elinikä pitenee. Suomalaisten elinikä on noussut peräti 4,5 vuotta edellisen uudistuksen taustaoletuksiin verrattuna. On havaittu myös, että 2005 uudistuksessa sovitut työuran pidentämisen kannustimet (elinaikakerroin, karttumat) eivät ole toimineet toivotulla tavalla, vaan eläkkeelle jäädään liian usein heti kun mahdollista.

Uudistusta tarvitaan myös siksi, että työeläkejärjestelmämme ei ole täysin tasapainossa eri sukupolvien kannalta. Mikäli nyt ei olisi tehty mitään, olisimme lykänneet maksurasitusta tuleville sukupolville. Nyt tehdyllä ratkaisulla pystytään turvaamaan työeläkkeiden riittävä rahoitus sekä eläkkeiden taso myös nuorille.

Kolmas perustelu uudistukselle liittyy julkisen talouden kestävyyteen. Työeläkeuudistus auttaa siinä, että pystymme rahoittamaan julkiset hyvinvointipalvelut, kun väestö ikääntyy ja elinikä pitenee. Uudistus pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta reilulla prosenttiyksiköllä.

2. Milloin eläkeikä nousee, keitä se koskee ja mitä tarkoittavat eläkeiän nousuun liittyvät siirtymäajat?

Vanhuuseläkkeen alaraja nousee asteittain siten, että se on 65 vuotta vuonna 2027. Myös yläraja nousee ja on 70 vuotta vuonna 2027. Vanhuuseläkeikä säilyy siis joustavana.

Vanhuuseläkkeen alaraja nousee kolmen kuukauden portaissa vuosittain. Ensimmäisenä korotus koskee vuonna 1955 syntyneitä. Heidän alin eläkeikänsä on siis 63 vuotta ja kolme kuukautta. Vuonna 1956 syntyneillä alin eläkeikä on 63 vuotta ja kuusi kuukautta. Tästä eteenpäin alin eläkeikä nousee vuosittain siten, että se on 65 vuotta vuonna 1962 syntyneillä. Ennen vuotta 1955 syntyneiden vanhuuseläkeikä säilyy ennallaan eli se on 63-68 vuotta.

3. Mitä eläkeiälle tapahtuu vuoden 2025 jälkeen?

Vuoden 2025 jälkeen vanhuuseläkeiän nousu riippuu elinajan pitenemisestä sekä siitä, miten muilla keinoilla pystytään lisäämään työssäoloa. Tavoitteena on, että työssäoloajan ja eläkkeellä vietetyn ajan suhde säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Tämä on välttämätöntä, jotta eläkkeiden taso säilyy riittävänä, eläkejärjestelmä kestää taloudellisesti ja suomalaisten hyvinvointipalvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutus, voidaan turvata.

Vanhuuseläkeikä kytketään vuodesta 2025 lähtien siihen, miten työssä- ja eläkkeelläoloaika kehittyvät. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noin kaksi kolmasosaa pitenevästä eliniästä on käytettävä työntekoon. Vanhuuseläkkeen ikärajat seuraavat tätä kehitystä. Arvioiden mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että vanhuuseläkeiän alaraja on 66 vuotta noin vuonna 2036. Ensimmäisen kerran vanhuuseläkeiän alaraja voi nousta 65 vuodesta vuonna 2030. Nousu voi olla korkeintaan kaksi kuukautta vuodessa.

Ikärajat eivät kuitenkaan nouse, mikäli työssäoloaikaa pystytään nostamaan muilla keinoilla, kuten vaikuttamalla työurien pidentymiseen työelämän eri vaiheissa, kehittämällä työelämää, parantamalla työllisyyttä sekä vähentämällä työkyvyttömyyttä. Neuvotteluissa on sovittu, että työssä- ja eläkkeelläoloajan välistä suhdetta seurataan viiden vuoden välein. Samalla päätetään toimenpiteistä, joilla työuria pystyttäisiin pidentämään. Mikäli nämä keinot vaikuttavat riittävästi, eivät ikärajat nouse.

4. Mikä on tavoite-eläkeikä?

Tavoite-eläkeikä on kunkin ikäluokan ohjeellinen vanhuuseläkeikä. Tavoite-eläkeikä määritellään syntymävuosittain viisi vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajan saavuttamista. Se kertoo, kuinka pitkään kannattaa vähintään työskennellä, jotta elinaikakerroin ei leikkaisi tulevan eläkkeen tasoa. Elinaikakerroin sopeuttaa eläkettä pitenevään elinaikaan. Tavoite-eläkeikä on aina vanhuuseläkkeen alaikärajaa korkeammalla ja se nousee elinajan pidetessä. Tavoite-eläkeiän tarkoituksena on kannustaa jatkamaan työuraa ja saavuttamaan paremman eläketason.

Vanhuuseläkkeelle voi jäädä jo tavoite-eläkeikää aiemmin, mutta tällöin eläkkeen taso jää heikommaksi. Jatkossa arvion eläkemenetyksestä saa työeläkeotteella viisi vuotta ennen alinta vanhuuseläkeikää. Vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeisestä työskentelystä saa eläkkeeseen korotuksen (lykkäyskorotus), joka on 0,4 % kuukaudessa kertyneestä eläkkeestä jokaista lykkäyskuukautta kohti. Tämän korotuksen menettää, jos ei jatka työskentelyä vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen.

Työskentelyä voi jatkaa myös tavoiteiän jälkeen. Myös tästä työskentelystä kertyy lykkäyskorotusta vanhuuseläkkeen ylärajaan saakka.

5. Eläkeikä nousee, mutta voiko pitkä työura vaikuttaa siihen, milloin pääsee vanhuuseläkkeelle?

Pitkän työuran raskaissa ja kuluttavissa töissä tehneillä on jatkossa mahdollisuus hakea työuraeläkettä 63-vuotiaana. Työuraeläke pehmentää eläkeiän noston vaikutusta töissä, joissa ei voi pitää kohtuullisena, että työssä enää jatkaa. Työuraeläke on yksilöllinen eli siinä tarkastellaan hakijan omaa työuraa sekä mahdollisuuksia selviytyä nykyisessä työssä. Työuran pituus tai tietyllä ammattialalla työskenteleminen eivät yksin takaa työuraeläkkeen saamista.

Työuraeläkkeen edellytyksenä on vähintään 38 vuoden työura rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavissa töissä. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaita lasketaan mukaan enintään kolmen vuoden ajalta. Myös nykyisen työn on oltava raskasta. Tarkastelussa ovat mukana sekä fyysiset että psykososiaaliset kuormitustekijät. Työuraeläkkeen myöntämisen edellytykset ovat lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeen.

Työuraeläkkeen taso on eläkkeen myöntämiseen saakka kertynyt eläke, joten se on tasoltaan pienempi kuin vanhuuseläke. Tulevaa aikaa ei lasketa mukaan, joten eläkkeen taso jää alemmaksi kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.

Työuraeläkkeen yksityiskohdat ratkaistaan jatkovalmistelussa.

6. Miten eläkettä kertyy jatkossa? Mikä muuttuu?

Jatkossakin eläke on sitä parempi, mitä pidempään työskentelee. Karttumamuutokset tulevat voimaan 1.1.2017. Eläkettä karttuu jatkossa jo 17-vuotiaana tehdystä työstä eli vuotta aikaisemmin kuin nykyisin. Eläkettä karttuu vanhuuseläkkeen yläikärajaan saakka tehdystä työstä. Eläkettä kertyy jatkossakin 1,5 prosenttia palkasta.

Jatkossa palkansaajan työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkekertymän pohjana olevasta palkasta. Toisin sanoen eläkekarttuma lasketaan jatkossa täydestä palkasta. Eläkettä karttuu siis nykyistä enemmän heti työuran alusta lähtien. Tämä parantaa etenkin nuorten eläkkeiden tasoa.

Koska karttumat muuttuvat nykyisestä, on 53-62 –vuotiailla karttumissa siirtymäaika. Siirtymäsäännön mukaan 53-62 –vuotiaille karttuu eläkettä 1,7 prosenttia palkasta 31.12.2025 saakka. Tällä estetään eläkkeiden tason heikkeneminen niillä, jotka eivät ehdi paljoa hyötyä palkansaajan työeläkemaksun vähentämisestä, mutta menettävät tällä hetkellä voimassaolevat ikääntyvien korkeammat karttumat. Siirtymäajan 1,7 prosentin karttuman piiriin kuuluvien palkansaajan eläkemaksu on korkeampi kuin työntekijän eläkemaksu muutoin.

Vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen tehdystä työstä saa jatkossakin normaalia suuremman eläkekertymän. Nykyinen ns. superkarttuma muuttuu lykkäyskorotukseksi, joka kasvattaa kertynyttä eläkettä jokaista lykkäyskuukautta kohden. Korotuksen suuruus on 0,4 prosenttia kuukaudessa. Lykkäyskorotuksessa huomioidaan siis koko työuran ajalta kertynyt eläke, jota jokainen vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen työskennelty kuukausi kasvattaa. Nykyinen superkarttuma lasketaan sillä hetkellä voimassaolevasta palkasta. Jatkossa palkkataso vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen ei siis enää ratkaise korotuksesta saatavaa hyötyä, vaan siihen vaikuttaa koko työura.

7. Olen ollut äitiys- ja vanhempainlomalla yhteensä 4 vuotta, miten se vaikuttaa eläkkeeseeni?

Äitiys-, isyys-, ja vanhempainvapaan ajalta karttuu jatkossa eläkettä kuten nykyisinkin. Päivärahakauden ajalta eläkkeen karttumisen pohjana on 117 % siitä ansiosta, josta päiväraha on laskettu. Eläkettä karttuu tästä ansiosta sama 1,5 % kuin palkastakin. Päivärahakauden aikana eläkemenetyksiä ei siten synny lainkaan.

Hoitovapaan ajalta karttuu myös eläkettä, mutta vähemmän. Hoitovapaan aikana eläkettä karttuu 706,87 euron suuruisen ansion mukaan.

8. Säilyykö osa-aikaeläke?

Mahdollisuus osittaiseen eläkkeeseen säilyy, mutta erilaisena. Nykyinen osa-aikaeläke lakkaa ja tilalle tulee 1.1.2017 lukien osittainen varhennettu vanhuuseläke. Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi päästä aikaisintaan 61-vuotiaana. Ikäraja nousee 62 vuoteen vuoden 2025 alusta.

Tässä uudessa eläkemuodossa nostetaan etukäteen valinnan mukaan 25 tai 50 prosenttia tulevasta vanhuuseläkkeestä. Nostettavan eläkkeen suuruuteen tulee 0,4 prosentin suuruinen varhennusvähennys jokaista kuukautta kohti, jona eläkettä maksetaan ennen alimman vanhuuseläkeiän täyttymistä. Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä normaalisti.

Varhennusvähennyksen takia eläkkeen taso jää yleensä jonkin verran matalammaksi kuin nykyinen osa-aikaeläke. Myös tulevan vanhuuseläkkeen taso alentuu. Osittainen varhennettu vanhuuseläke on toisaalta paljon nykyistä osa-aikaeläkettä joustavampi, sillä sen ohessa tehtävän työn palkkaa tai työaikaa ei seurata lainkaan. Eläke ei siten aseta rajoituksia työnteolle, kuten nykyinen osa-aikaeläke, joka sisältää tiukat rajoitukset työnteolle.

Työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä osa-aikatyö työntekijälle, joka käyttää oikeuttaan osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Työajan lyhentämisestä sovitaan työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella, jossa otetaan huomioon työntekijän tarpeet sekä tuotanto- ja palvelutoiminta. Säännös lyhennetystä työajasta tulee työaikalakiin 1.1.2017 lukien.

9. Säilyykö työkyvyttömyyseläke?

Työkyvyttömyyseläke säilyy, eikä sen kriteereihin ole tulossa muutoksia. Työkyvyttömyyseläkkeiden taso paranee, sillä eläkkeen suuruutta laskettaessa tuleva aika otetaan jatkossakin huomioon vanhuuseläkeiän alarajaan saakka. Kun vanhuuseläkkeen alaraja nousee, paranee samalla työkyvyttömyyseläkkeiden taso.

10. Säilyykö ns. työttömyysputki?

Työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyysputki säilyy. Työttömyysputkella tarkoitetaan ikääntyneiden työntekijöiden oikeutta saada tietyin edellytyksin ansiosidonnaista työttömyysturvaa myös 500 työttömyyspäivän jälkeen siihen saakka, kunnes on mahdollisuus päästä vanhuuseläkkeelle. Vuonna 1955-1956 syntyneillä lisäpäiviin oikeuttava ikäraja on 60 vuotta, tätä vanhemmilla 59 vuotta. Vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana.

Jatkossa yli 58-vuotiailla on ns. ansiopäivärahatakuu työttömyysturvassa. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden aiempaa työtä pienempipalkkaisen työn vastaanottaminen ei heikennä työttömyyspäivärahaa. Näissä tapauksissa työttömyyspäiväraha lasketaan vanhan palkan perusteella.

Työeläkeuudistuksessa on sovittu, että työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja nousee vuodella eli 62 vuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Ennen korotuksen toteuttamista arvioidaan, miten työvoimapalvelujen ikääntyneitä koskevat tuki- ja aktiivitoimet ovat vaikuttaneet. Lain mukaan 60 vuotta täyttäneellä tai sitä vanhemmalla työttömällä työnhakijalla on oikeus ennen ansiopäivärahan enimmäiskeston täyttymistä saada työvoimaviranomaisen järjestämä tukityö tai muu aktiivitoimi niin pitkäksi ajaksi, että työssäoloehto uudelleen täyttyy. Mikäli toimet eivät ole vaikuttaneet riittävän positiivisesti ikääntyneiden työmarkkina-asemaan, ei ikärajan nostoa tehdä.

11. Miten nuorten eläkkeelle käy?

Työeläkeuudistus parantaa merkittävästi nuorten asemaa työeläkejärjestelmässä. Työeläkkeen karttumiin tehtävät muutokset edesauttavat nimenomaan tulevien sukupolvien eläkkeiden tasoa. Palkansaajan työeläkemaksun vähentäminen eläkepalkasta poistuu 1.1.2017 lukien, mikä parantaa karttumia heti työuran alusta lukien. Jatkossa 1,5 prosentin eläkekarttuma lasketaan siis täydestä palkasta ilman vähennyksiä. Eläke alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehtävästä työstä eli vuotta aiemmin kuin nykyisin.

Nuorten kannalta erittäin tärkeää on myös se, että työeläkkeiden rahoitus saadaan kestävämmäksi. Tähän vaikuttavat erityisesti vanhuuseläkeiän korotus sekä sovittu ratkaisu työeläkkeiden rahoituksesta. Vaikka työeläkejärjestelmämme onkin jo nyt taloudellisesti vakaalla pohjalla, ei tällä hetkellä voimassaolevia työeläke-etuuksia olisi pystytty turvaamaan nykyisellä rahoituksella tuleville sukupolville.

Tulevien sukupolvien kannalta on tärkeää, että osa yksityisen sektorin työeläkemaksuista rahastoidaan jatkossakin tulevien eläkkeiden maksamista varten. Rahastoidut varat sijoitetaan ja tuotoilla kustannetaan tulevia eläkkeitä. Tällä hetkellä työeläkevaroja on koko työeläkejärjestelmässä lähes 170 mrd. euroa. Työeläkeuudistuksen yhteydessä on sovittu, että hieman nykyistä suurempi osa työeläkesijoituksista voidaan sijoittaa osakkeisiin parempien tuottojen saamiseksi.

Työeläkeuudistuksen yhteydessä on sovittu, että yksityisen sektorin työeläkemaksujen rahastointia jatketaan edelleen. Vanhuuseläkerahastoja vahvistetaan lisäksi lisärahastoinnilla. Näin voidaan hillitä työeläkemaksujen nousua ja estää tarve leikata etuuksia tulevaisuudessa, vaikka ikäluokat pienenevät.

12. Säilyykö perhe-eläke?

Perhe-eläkkeeseen ei ole tulossa nyt muutoksia. Leskelle ja lapsille maksettava perhe-eläke turvaa toimeentulon perheenhuoltajan kuoltua. Perhe-eläkkeitä ovat leskeneläke ja lapseneläke. Lisää tietoa perhe-eläkkeistä löytyy täältä: https://www.tyoelake.fi/fi/erilaisiaelakkeita/perheelake/Sivut/default.aspx

Uudistuksen yhteydessä on sovittu, että perhe-eläkkeiden ajanmukaisuudesta tehdään erillinen kolmikantainen selvitys. Selvitys tehdään vuoden 2016 loppuun mennessä. Mahdollisista muutoksista neuvotellaan ja päätetään erikseen selvityksen valmistuttua.

13. Nouseeko eläkemaksu?

Yksityisen sektorin (TyEL) työeläkemaksut nousevat vuonna 2015 ja 2016 0,4 prosenttia. Työeläkemaksu on siten 24,0 prosenttia vuonna 2015 ja 24,4 prosenttia vuonna 2016. Vuonna 2016 perittävä maksu on kuitenkin vain 24 prosenttia, sillä maksua alennetaan tilapäisellä maksunalennuksella, joka kohdistetaan työntekijöille ja pienille työnantajille. Alennus johtuu siitä, että työkyvyttömyyseläkemeno on ollut arvioitua pienempää.

Vuosina 2017-2019 perittävä TyEL-maksu on 24,4 prosenttia palkoista. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien mukaan tämä maksutaso on riittävä eläkkeiden rahoitukseen pitkäksi aikaa myös vuoden 2019 jälkeen. Maksutason riittävyyttä arvioidaan kuitenkin uudelleen viimeistään vuoden 2020 työeläkemaksuja koskevien neuvottelujen yhteydessä. Tavoitteena on, että maksutaso voidaan jatkossa pitää tasaisena ja etuudet turvata.

Muiden kuin yksityisen sektorin työeläkemaksuista päätetään erikseen.

14. Keitä tämä eläkeuudistus ei varmuudella koske?

Eläkeuudistus tulee voimaan 1.1.2017 ja se koskee siitä lähtien kertyviä eläkkeitä. Mm. karttumiin tehtävät muutokset tulevat voimaan heti, samoin osittainen varhennettu vanhuuseläke tulee osa-aikaeläkkeen tilalle. Nykyisten säännösten aikana kerrytetty eläke lasketaan yhteen uusien säännösten kanssa. 53-62 –vuotiaita koskee kuitenkin karttumien osalta 31.12.2025 saakka siirtymäaika.

Eläkeuudistus ei koske ennen vuotta 1.1.2017 myönnettäviä eläkkeitä eikä jo maksussa olevia eläkkeitä.

Vanhuuseläkeikää koskevat muutokset eivät koske niitä, jotka ovat syntyneet ennen 1955. Uudistuksella ei muuteta myöskään julkisen sektorin henkilökohtaisia tai ammatillisia eläkeikiä. Julkisen sektorin työnantajat ja palkansaajia edustavat pääsopijajärjestöt arvioivat jatkovalmistelun yhteydessä erikseen, miten sopimus yhteen sovitetaan julkisen sektorin eläkejärjestelmien erityispiirteisiin. Arviointi tehdään yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.