Suomi kärsii korkeasta työttömyydestä ja uusista työpaikoista on kova pula. Samanaikaisesti meillä on niin sanottu kohtaanto-ongelma, eli avoimia työpaikkoja, joihin ei saada työntekijöitä. Työllisyyden parantamiseksi on avoimesti pohdittava kaikkia vaihtoehtoja, mutta hätäisiä ja väärällä tavalla vaikuttavia ratkaisuja ei ole syytä tehdä.
STTK arvioi, että matalapalkan mahdollistaminen voisi luoda Suomeen jonkun verran uusia työpaikkoja. Tässä keskustelussa kuitenkin toistuvasti unohdetaan kolikon toinen puoli: miten turvataan riittävä toimeentulo ja varmistetaan yhdenvertaisuus työelämässä.
– Matalapalkkatöiden mahdollistaminen vahvistaisi työmarkkinoiden epätasa-arvoa. Suomeen syntyisivät kahdet markkinat hyville ja huonoille töille. Myös sukupuolten välinen palkkaero ja sen myötä tuloerot voisivat kasvaa. Lisäksi eläkekertymä jäisi pieneksi. Nämä ovat hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta isoja riskejä. Palkalla pitäisi tulla toimeen, johtaja Katarina Murto toteaa.
Matalapalkkatyön mahdollistaminen suistaisi erityisesti naisia köyhyysloukkuihin eri elämänvaiheissa.
Suomalaisen sosiaaliturvan rahoitus ei ainakaan nykypohjalta kestäisi sitä, että osa palkasta korvattaisiin automaattisesti sosiaaliturvalla.
– Matalapalkkatyön mahdollistaminen vähentäisi valtion verotuloja ja palkkaa kompensoivat tulonsiirrot kasvattaisivat julkisen talouden menoja. Se merkitsisi joko veronkiristyksiä, sosiaalivakuutusmaksujen korottamista tai joidenkin ryhmien sosiaalietuuksien heikentämistä. Kansalaisten yhdenvertaisuus ei näin toteutuisi ja siksi arvioita esimerkiksi perustulokokeilusta ja sen vaihtoehdoista tarvitaan lisää, Murto arvioi.
Matalapalkkatyön mahdollistaminen suistaisi erityisesti naisia köyhyysloukkuihin eri elämänvaiheissa. Matalapalkkatyö kohdistuisi myös miehiin ja maahanmuuttajiin.
– Työ- ja virkaehtosopimukset vähimmäispalkan turvaajana ja palkkatasa-arvon edistäjänä ovat tärkeitä.
Jos osa palkasta korvattaisiin automaattisesti sosiaalituella, myös yritysten välinen kilpailu vääristyisi.
– Sosiaalituki olisi käytännössä yritystuki huonosti pärjääville yrityksille. Se ei kannustaisi yritystä kehittämään liiketoimintaansa ja hakemaan kasvua. Toisaalta jo nyt menestyvät yritykset voivat maksaa paremmin kuin vähimmäispalkat edellyttävät ja näin myös tapahtuu. Ne myös saavat parhaat osaajat ja menestyvät edelleen. Suomi tarvitsee menestyviä yrityksiä, joiden liike-ideat kantavat ja kehittyvät. Suomi ei menesty matalapalkkatyöllä.
Teemana #tasavertainen
STTK nostaa loppusyksyn teemaksi työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden.
Teeman aikana niitä käsitellään eri näkökulmista mm. STTK:n edunvalvonta- ja vaikuttamistyössä sekä viestintäkanavissa. Teeman hashtag on #tasavertainen, jolla viitataan sekä tasa-arvoon että yhdenvertaisuuteen. Ketään ei saa syrjiä millään perusteella.
Käsitteistä
Tasa-arvo
Sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä on säädelty tasa-arvolaissa. Tasa-arvolain virallinen nimi on laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.
Yhdenvertaisuus
Ikään, alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, poliittisen toimintaan, ammattiyhdistystoimintaan, perhesuhteisiin, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuva syrjintä on säädelty yhdenvertaisuuslaissa