Toimihenkilökeskusjärjestö STTK katsoo, että palkansaajien tulotason suhteellinen heikkeneminen on ristiriidassa hallituksen usein esille nostaman työn tekemisen kannattavuuden kanssa. Palkansaajien tulot ovat heikentyneet selvästi suhteessa muihin ryhmiin nykyisen talouskriisin aikana.
– Hallituksen viime vuosien päätökset ovat kohdentuneet voimakkaasti työssäkäyviin. Kehysriihen päätökset jatkavat tätä huonoa kehitystä, sillä työtä tekevälle lapsiperheelle kehysratkaisut merkitsevät vuositasolla satojen eurojen leikkausta ostovoimaan, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kritisoi.
STTK katsoo, että talouspolitiikan kärjeksi on nostettava selkeämmin uuden työn luominen. Palveluiden ja etuuksien rahoitus on pitkälti riippuvainen siitä, kuinka moni suomalainen on työn tekemisen kautta rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa.
Suomessa talouskasvu on hallituksen omissa ennusteissa karannut kerta toisensa jälkeen. Pitkän ajan rakenteellisten ratkaisujen ja eri leikkausten lisäksi tarvitsemme nykyistä enemmän myös talouskasvua tukevia toimia. Kuitenkin on myönteistä, että kasvua tässä ratkaisussa tuetaan 600 miljoonalla eurolla, STTK:n Sund painottaa.
– Lyhyellä tähtäimellä hallituksen tulisi tukea toimia joka auttaisi etenkin pienyritysten rahoituksen saamista. Rahoituksen hankaluus ja kustannukset haittaavat osaltaan pienyritysten toimintaa ja vaikeuttavat täten jo ennestään heikkoa työllisyystilannetta, Sund korostaa.
– Pitkän aikavälin kasvua tulisi rakentaa panostamalla suomalaisten koulutukseen ja osaamiseen. Kuitenkin hallitus on viime vuosina leikannut voimakkaasti tältä tulevaisuuden kasvua ruokkivalta osalta, Sund muistuttaa.
– Pitkäaikaistyöttömyys syrjäyttää tehokkaasti, joka syö huomispäivän kasvun edellytyksiä ja näin pahentaa kestävyysvajetta. Ilmeisesti tuoreet tiedot pitkäaikaistyöttömyyden odotettua synkemmästä kehityksestä eivät ehtineet vaikuttaa päätöksiin, kehysratkaisuilla ei tätä tikittävää aikapommia saatu purettua. Etenkin kun työvoimapoliittisia määrärahoja vähennetään, tähdentää Sund.
STTK on kuitenkin tyytyväinen siihen, että hallitus jaksottaa sopeutustoimet, mutta pitää ensi vuoden 1,6 miljardin euron sopeutustoimia ylimitoitettuina. On huomattava, että ensi vuodelle kohdistuu jo aiemmin sovittuja tasapainotustoimia. On riski, että säästötoimet lyövät lakoon kasvun oraat.
Lisätietoja: STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, puh: 050 563 4841