Mikko Kaponen kertoi kokemuksensa nuorisotakuusta Helsingin Sanomien mielipideosastolla 26.6. Nuorena, alle 25-vuotiaana työttömänä hän oli nuorisotakuun vuoksi kokenut oikeuksiensa tulleen poljetuiksi.
Kaposen epäoikeudenmukaisuuden kokemus on täysin oikea, mutta sen takana olevilla syillä ei ole tekemistä nuorisotakuun kanssa. TE-toimiston pitää ohjata alle 25-vuotias, ilman ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta vailla oleva työtön työttömyysturvalain perusteella koulutukseen. Alle 25-vuotiaan nuoren kuuluisi siis aina hakea kevään yhteishaussa (ns. pakkohaku) vähintään kahta opiskelupaikkaa, jotta hän olisi oikeutettu työttömyystukeen, riippumatta työttömyysehdon täyttymisestä.
Tässäkin tilanteessa asian tekee nuoren näkökulmasta hyvin epäoikeudenmukaiseksi se, että Kaponen on jäänyt työttömäksi elokuussa ja käynyt ilmeisesti ensimmäistä kertaa TE-toimistossa syyskuussa. Hänellä ei siis voinut olla tietoa koulutukseen hakeutumisvelvoitteesta edellisenä keväänä.
Valitettavasti TE-toimistoillakin on ollut meneillään paljon päällekkäisiä uudistuksia ja todennäköisesti asian käsittelyssä sekä TE-toimistolla että asiakkaalla ovat menneet termit sekaisin. Kaponen on oikeassa siinä, että hänellä ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehdot täyttyvät muutoin, mutta työttömyysturvalain pykälän 13 edellyttämä ammatillinen koulutus on aina ensisijainen toimenpide alle 25-vuotiaalla peruskoulun varassa olevalla nuorella.
Työttömyysturvalain ehtojen järkevyydestä on käyty keskustelua pitkään, ja ehtoja on aika ajoin juuri koulutukseen hakemisen osalta lievennetty. Ehkä nyt olisi viimein aika poistaa pakkohakuvelvoite kokonaisuudessaan. Takautuva oikeudenmenetys ei voi olla minkään lain henki, varsinkaan nuorisotakuun ikähaitariin kuuluvien henkilöiden kohdalla.
Ulla Hyvönen
opiskelija- ja nuorisopoliittinen asiantuntija, STTK
Ulla Hyvösen kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Mielipiteet -osiossa 26.6.2014.