Sitra on teettänyt selvityksen suomalaisen työaikasääntelyn nykytilasta ja kehittämistarpeista. STTK:n johtajan Katarina Murron mielestä voimassa oleva työaikalaki ei täysin vastaa nykypäivän työelämän tarpeisiin.
– Toimintaympäristö ja työnteon muodot ovat jatkuvassa muutoksessa. Globaali kilpailu, kiihtyvä digitalisaatio ja 24/7-toiminta heijastuvat työaikoihin. Työtä ei välttämättä tehdä enää säännöllisesti työpaikoilla, mikä asettaa haasteita työajan seurantaan, Murto arvioi.
STTK:n mielestä yksittäisten pykälien uudistaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Jos työaikalain kokonaisuudistus tulee ajankohtaiseksi, lähtökohta uudistamisessa on oltava työaikalain tarkoitus.
– Kyse on työntekijöiden suojelusta. Työaikalakia ei voida muuttaa vain työnantajan jouston tarpeisiin. Työaikalain liiallinen yksinkertaistaminen johtaisi tulkinnanvaraisuuteen ja valuttaisi kaiken työajoista sopimisen työehtosopimuksiin ja työpaikkatasolle. Jo nyt työaikalaki mahdollistaa monissa asioissa toisin sopimisen työehtosopimuksissa. Liika yksinkertaistaminen murentaisi työntekijän työaikasuojelun ja sopimuksettomat alat olisivat kokonaan ilman lain suojaa, Murto sanoo.
Suomen työajat eivät ole erityisen lyhyet
Suomen työajat eivät tilastojen perusteella ole erityisen lyhyet. Meitä lyhyempi työaika on esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa. Arkipyhämme sijoittuvat eurooppalaiseen keskiarvoon.
– Sitran julkaisemassa selvityksessä todetaan, että suomalaisilla työpaikoilla joustavia työaikoja on enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Kysymys kuuluukin, miksi työnantajalähtöisiä joustoja tulisi lisätä, Murto ihmettelee.
Viimeisimmän työolotutkimuksen perusteella STTK-laisista 27 prosenttia tekee ainakin joskus ylitöitä, joita ei korvata. Vain noin puolet kokee voivansa vaikuttaa omiin työvuoroihinsa. Jopa 60 prosenttia kirjaa itse työaikansa tai sitä ei seurata.
– Tämä on työntekijöiden kuormituksen, hyvinvoinnin ja työturvallisuuden näkökulmasta hälyttävää. Työntekijöiden omia vaikutusmahdollisuuksia työaikojen ja työvuorojen järjestämiseen on lisättävä, jotta työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen onnistuu paremmin. Kun saa vaikuttaa omiin työvuoroihinsa, motivaatio lisääntyy ja se edistää hyvää ilmapiiriä. Avainsanoja tässäkin työelämän kehittämisessä ovat luottamus ja avoimuus.
Lisätietoja STTK:ssa: Katarina Murto, puhelin 050 568 9188.
Lisää aiheesta:
STTK: Työaikalain uudistus osin onnistunut, jaksotyön käyttöalan laajentamista ei kannateta
Työaikalaki uudistuu: Norminpurkua vai työaikasuojelua?