Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n henkilöstön edustajille tehdyn kyselyn mukaan työpaikkojen määrän uskotaan yhä laskevan lähikuukausina. Kysely tehtiin helmikuussa 2015 ja siihen vastasi 1959 henkilöstön edustajaa. Työpaikkojen vähenemiseen omalla työpaikalla uskoi 50 % vastaajista, lisääntymiseen vain 13 %. Työntekijöiden vähentämiseen liittyviä yt-neuvotteluja oli jo käyty 62 % vastaajien työpaikoista.
67 % ilmoitti työpaikallaan olevan käynnissä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. 20 % vastaajista ei nähnyt omalla työpaikallaan tapahtuvan uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämistä.
– Kyselyn mukaan työllisyyden uskotaan vielä heikkenevän. Työllisyys reagoi noin puolen vuoden viiveellä kasvun käynnistymiseen. Kun BKT ei ole edelleenkään kasvussa, ei työllisyyskään voi parantua. Tämä tosiasia luo suuren haasteen seuraavan hallituksen talous- ja työvoimapolitiikalle, kyselyä kommentoi STTK:n johtaja Jukka Ihanus.
– Positiivisena voidaan pitää sitä, että uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen on pysynyt aktiivisena. Sen voidaan osaltaan tulkita ennustavan parantuvia työllisyysnäkymiä pitkällä aikavälillä.
STTK:n laskuri laskee pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia
Työllisten määrä kasvoi Suomessa 2000-luvulla 1 % vuodessa aina vuoteen 2008 asti. Jos sama kehitys olisi jatkunut, olisi Suomessa nyt 250 000 työllistä enemmän. 250 000 työntekijän työllisyyskuilu maksaa yhteiskunnalle noin kuusi miljardia vuodessa.
– Jos työllisyys olisi kasvanut edes 0,5 % vuodessa vuoden 2008 jälkeen, olisi meillä lähes 180 000 työllistä enemmän. Työllisyyden merkitys on ratkaisevan tärkeä julkisen talouden kestävyyden kannalta, Ihanus kommentoi.
STTK on julkaissut sttk.fi-sivuilla laskurin, joka laskee pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia Suomessa. Kustannukset ovat nyt jo yli kymmenen miljardia euroa.
– Pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuu inhimillisesti ja kansantaloudellisesti niin suuri lasku, että työllisyyden parantamiseksi pitää käyttää kaikki keinot. Työllistämistä pitää helpottaa ja olemme valmiit keskustelemaan esimerkiksi koeajan pidentämisen kaltaisista keinoista. Kuitenkin tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanomisen kynnystä voisi puolestaan tiukentaa, Jukka Ihanus toteaa.
Lisätietoja:
STTK:n johtaja Jukka Ihanus, puh: 050 463 9929
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, puh: 050 563 4841
Kymmenen tapaa parantaa Suomen työllisyyttä
1. Maltillinen palkkaratkaisu, johon yhdistyy palkkaverotuksen kevennys pieni- ja keskituloisille.
2. Yritystoiminnan edellytyksien parantaminen investoimalla julkisia varoja liikenneväyliin, tietoverkkoihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
3. Muutosturvan kehittäminen laajentamalla työnantajan koulutus- ja uudelleensijoitusvelvollisuutta sekä kehittämällä työntekoon kannustavaa työttömyysturvaa ja aktivointitoimia työttömyyden alkuvaiheessa.
4. Nuorisotakuun jatkaminen. Kaikille nuorille taataan vähintään toisen asteen tutkinto.
5. Työvoiman riittävä osaaminen. Luodaan aikuisille uusia korkeakoulututkintoon tähtääviä ohjelmia ja huolehditaan työssä olevien aikuisten perustaidoista esim. tietotekniikassa.
6. Yksityisten investointien helpottaminen nopeuttamalla lupa- ja valitusmenettelyjä.
7. Työllistäville pk-yrityksille verokannuste, jos ne investoivat voittonsa yrityksen kehittämiseen.
8. Lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kasvukeskuksiin, jotta työ ja tekijät kohtaavat paremmin.
9. Jouston ja turvan tasapaino työlainsäädännössä vaatii kehittämistä. Työaikapankit käyttöön.
10. Yritysten rahoitusta helpotetaan jatkamalla kasvurahasto-ohjelmia.
PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYSLASKURI
Laskentaperiaatteet:
– yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvanut viimeisen 12 kk aikana 16 000:lla
– Yli vuoden työttömänä olleista suistuu pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle 70 % (TEM:n tilastoista tehty johtopäätös)
– Yhden työmarkkinoilta syrjäytyneen kustannus julkiselle vallalle (so. kestävyysvajevaikutus) on 600 000 euroa. (Laskelmissa mukana työttömyyskorvaukset, muut tulonsiirrot, veromenetykset, eläkejärjestelmämenetykset). Laskelmissa oletuksena pitkäaikaistyöttömän keski-ikä)
– Työttömyyden (sis. kaikki työttömät) kustannus vuonna 2014 on 4,8 mrd. euroa (työttömyyskorvaukset) + 4 miljardia (veromenetykset + muiden tulonsiirtojen lisäykset) = 8,8 mrd. euroa.
Pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttama kustannus tulevaisuuteen:
Vuodessa: 16000 x 0,7 x 600 000 e = 6,7 mrd. euroa
Kuukaudessa: 560 milj. euroa
Päivässä: 18,7 miljoonaa euroa
Tunnissa: 777 778 euroa
Minuutissa: 12 963 euroa
Sekunnissa: 216 euroa.
***
Laskuri laskee pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksia
Keskusjärjestöt esittävät tehokkaampia toimia pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi