Suomi on vuosikymmenten ajan pystynyt pitkäjänteisesti kehittämään työelämää sekä työ- ja virkasuhteen ehtoja kollektiivisten sopimusten ja kolmikannan keinoin. STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murto korostaa, että pakottavalla lainsäädännöllä voimaan tulevat työehtojen heikennykset rajoittaisivat kollektiivista sopimusvapautta. Se puolestaan horjuttaisi ennustettavuutta ja vakautta työmarkkinoilla, voisi johtaa haitalliseen palkkakilpailuun yritysten välillä ja lisäisi palkansaajien välistä eriarvoisuutta.
– Työ- ja virkaehtosopimusten tarkoituksena on turvata vähimmäisehdot sovellettavalla alalla. On syytä muistaa, että työnantajat ja palkansaajat sopivat näistä ehdoista yhdessä. Paremmista ehdoista sopimisen kääntöpuolena on useimmiten joistakin eduista luopuminen, esimerkiksi maltillisemmat palkankorotukset. Ratkaisut ovat kompromisseja, joissa jokainen sopimuksen osapuoli voittaa ja häviää. Sopimuksilla pystytään myös huomioimaan alakohtaiset tarpeet, Murto painottaa.
– Työmarkkinajärjestöt kykenevät neuvottelemaan vaikeistakin asioista ja saavuttamaan ratkaisuja, joihin osapuolet sitoutuvat.
Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten ja perustuslain mukaan kollektiiviseen sopimustoimintaan kuuluu neuvottelu-ja sopimusvapaus, eli oikeus sopia myös työlainsäädännön minimisuojaa paremmista ehdoista. Hallituksen toimet rajoittaisivat kollektiivista sopimusvapautta, mutta olisivat ristiriidassa myös yksilötason sopimusvapauden kanssa
– Työsuhteen ehdoista sovitaan usein yksilötason työsopimuksissa tarkemmin kuin vain viittaamalla alan työ-tai virkaehtosopimukseen. Vaikka lainsäädännössä säädetään enimmäistaso tietyille asioille, voivat sitä paremmat työehdot säilyä monilla palkansaajilla, jos työsopimuksessa on sovittu paremmin. Näitä yksilötasolla sovittuja ehtoja työnantaja voi heikentää vain irtisanomisperusteella. Jos työnantaja palkkaa uusia työntekijöitä heikommin ehdoin, työnantajan on noudatettava lain edellyttämää tasapuolisen kohtelun velvoitetta.
Lisätietoja: Katarina Murto, puh. 050 568 9188