EVA on julkaissut vertailuja Suomen ja eurooppalaisten kilpailijamaiden työajoista. STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mielestä Suomen työajoissa ei ole mitään hälyttävää keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna.
– Työaikojen vertailu ei itsessään kerro mitään työtunnin tehokkuudesta tai tuottavuudesta. EVA:n aineistosta ei myöskään löydy tässä suhteessa vertailtavaa tietoa. Työajan ja sen taloudellisen merkityksen suhde on monimutkainen: hyvin lyhyillä työajoilla on esimerkiksi mahdollista saavuttaa erittäin korkea tuottavuus ja pitkillä työajoilla vastaavasti ajautua matalaan tuottavuuteen, Sund toteaa.
Tuottavuus ei myöskään parane, jos kuormittuminen on jatkuvaa.
– Tuottavuus paranee, kun pidetään huolta työntekijöiden osaamisesta, kouluttautumisesta ja työvälineistä. Tuottavuuteen kannustaa myös hyvä esimiestyö, Sund arvioi.
Ajankohtaiseen talous- ja työllisyystilanteeseen työaikojen kategorinen pidentäminen ei myöskään toisi helpotusta.
– Esimerkiksi työttömyys ainakin lyhyellä aikavälillä vain syvenisi, jos työaikaa pidennettäisiin. Päivä pitenisi heillä, joilla on nytkin työtä eikä uusia työpaikkoja syntyisi, Sund arvioi.
Työaikojen pituuden sijaan STTK:n mielestä pitäisi keskustella nykyistä enemmän työaikajoustoista, joita tarvitsevat sekä yritykset että työntekijät.
– Työura sisältää vaiheita, jolloin työaikajoustoja tarvitaan. Joustoja on etsittävä yhteisymmärryksessä työnantajan ja työntekijän kesken paikallisen sopimisen pelisääntöjä noudattaen.
STTK:n viimeisimmän toimihenkilöbarometrin mukaan säännöllinen viikkotyöaika toimihenkilöillä oli 38 tuntia viikossa ja tehty työaika 39,2 tuntia. Ylityöt nostivat tehtyjen työtuntien määrää.
– Kun tietotyö lisääntyy, huolta herättää työn valuminen vapaa-aikaan ja koteihin. Edunvalvonnan näkökulmasta tulevaisuuden työelämän iso haaste on muuttuvan työelämän ja työajan fiksu yhteensovittaminen.
Lisätietoja STTK:ssa: pääekonomisti Ralf Sund, puhelin 050 563 4841.