STTK:n mielestä epäoikeudenmukaiset pakkolait voidaan välttää

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili
Suomen kilpailukyky

STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä ovi yhteiskuntasopimusneuvotteluille on auki, vaikka hallituksen pakkolakipaketin lainsäädäntötyö etenee.

Pakkolait voidaan edelleen välttää, jos jokainen kolmikannan osapuoli  – työnantajat, työntekijät ja hallitus – luopuu ehdottomuuksista. Helpointa ja viisainta hyvin sekavassa tilanteessa olisi, jos hallitus vetäisi koko kilpailukykypakettinsa pois ja Suomen kilpailukykyä parannettaisiin pitkäaikaisilla palkkaratkaisuilla, Palola esittää.

Taloustutkimus tutki lokakuussa STTK:n toimeksiannosta sitä, miten suomalaiset, vähintään viisi henkeä työllistävät yritykset suhtautuvat yhteiskuntasopimukseen ja seuraavaan palkkaratkaisuun. Enemmistö vastaajista (55 %) pitää yrityksen kannalta parhaimpana vaihtoehtona maltillista palkkaratkaisua ja työmarkkinoiden vakautta. Vähemmistö (39 %) pitää parempana hallituksen kilpailukykypakettia ja sen mahdollisesti aiheuttamaa epävakautta. Yrityksen toimialalla tai sijainnilla ei ole vaikutusta vastauksiin.

Enemmistö vastaajista (55 %) pitää yrityksen kannalta parhaimpana vaihtoehtona maltillista palkkaratkaisua ja työmarkkinoiden vakautta. Vähemmistö (39 %) pitää parempana hallituksen kilpailukykypakettia

Pakkolait kohtelisivat eri palkansaajaryhmiä epäoikeudenmukaisesti

Pakkolait kohtelisivat STTK:n mielestä eri palkansaajaryhmiä erittäin epäoikeudenmukaisesti. – Pakkolait iskisivät voimakkaimmin julkisella sektorilla työskentelevien, erityisesti pieni- ja keskituloisten naisten ja heidän perheidensä toimeentuloon. Palkkojen leikkaukset, sairausloman karenssi ja lomien lyhentäminen söisivät ostovoimaa ja toisivat aikanaan myös pienemmän eläkkeen. Tämä ei ole STTK:n käsitys reiluista työmarkkinoista. Yhteiskuntasopimuksella voitaisiin edelleen hakea pehmeämpiä ja oikeudenmukaisempia vaihtoehtoja, Palola painottaa.

Palolan mielestä aikaa yritykselle on, ja lähiviikot ratkaisevat.
– Monista yrityksistä huolimatta kertaakaan ei ole päästy siihen, että liitot olisivat voineet ottaa kantaa neuvottelutulokseen. Kaikki yritykset ovat kaatuneet työnantajien nihkeyteen, huonoon pelisilmään, syksyn työriitoihin ja auto- ja kuljetusalan irtautumiseen yhteiskuntasopimuksesta. Mutta jos tahtoa on, sopimus on vieläkin mahdollinen.

Ellei neuvottelupöytään päästä välittömästi joulun jälkeen, liittojen valmistautuminen ensi syksyn työmarkkinakierrokseen pääsee täyteen vauhtiin. – Liittokierros olisi repivä ja raskas. Ihmettelen, jos hallitus ei ota tätä viestiä tosissaan ja osaltaan mieti, miten vielä kerran voitaisiin palata yhteiseen pöytään, Palola sanoo.

STTK:n mielestä kenellekään ei voi olla epäselvää, miten Suomella menee.
– Talous ei kasva, työttömyys paisuu, vienti ei vedä, velka lisääntyy, väestö ikääntyy ja maahanmuutto luo yllättäviä ongelmia. Tässä tilanteessa tarvittaisiin viisautta pitää kotipesä kunnossa ja hoitaa mahdollisimman notkeasti ongelmat, joiden ratkaisut ovat aivan omissa käsissämme. Vaikeissakaan oloissa ei silti saisi harjoittaa vaihtoehdotonta talous- ja työmarkkinapolitiikkaa. Yhteinen tahto toteutuisi yhteiskuntasopimuksessa, jos kaikki tulisivat hieman vastaan, Palola vetoaa.

Lisätietoja STTK:ssa: puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 5096030.

Lue myös:

STTK:n Taloustutkimuksella teettämä kysely suomalaisille yritysjohtajille

Antti Palolan puhe STTK:n edustajistossa 9.12.2015: Edustajisto_09 -12-2015_Antti-Palola

Ajankohtaista

21.1.2025

EU:n turvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen ei saa merkitä työelämän unohtamista

Lue
21.1.2025

Synkästä syksystä sote-vaalikevääseen  

Lue
20.1.2025

Eläkeneuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos

Lue
17.1.2025

Pro ilmoitti lakoista teknologiateollisuuteen sekä kemianteollisuuteen

Lue
17.1.2025

Lotta Nuotio Tehyn vastaavaksi viestintäasiantuntijaksi 

Lue
17.1.2025

Onnistunut työllisyydenhoito elinvoimaisen kunnan keskiössä  

Lue
15.1.2025

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL liittyy Ammattiliitto Jytyyn

Lue
15.1.2025

Henkilöstön hallintoedustus yrityksissä jää Suomessa silmänlumeeksi

Lue