STTK:n mielestä epäoikeudenmukaiset pakkolait voidaan välttää

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili
Suomen kilpailukyky

STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä ovi yhteiskuntasopimusneuvotteluille on auki, vaikka hallituksen pakkolakipaketin lainsäädäntötyö etenee.

Pakkolait voidaan edelleen välttää, jos jokainen kolmikannan osapuoli  – työnantajat, työntekijät ja hallitus – luopuu ehdottomuuksista. Helpointa ja viisainta hyvin sekavassa tilanteessa olisi, jos hallitus vetäisi koko kilpailukykypakettinsa pois ja Suomen kilpailukykyä parannettaisiin pitkäaikaisilla palkkaratkaisuilla, Palola esittää.

Taloustutkimus tutki lokakuussa STTK:n toimeksiannosta sitä, miten suomalaiset, vähintään viisi henkeä työllistävät yritykset suhtautuvat yhteiskuntasopimukseen ja seuraavaan palkkaratkaisuun. Enemmistö vastaajista (55 %) pitää yrityksen kannalta parhaimpana vaihtoehtona maltillista palkkaratkaisua ja työmarkkinoiden vakautta. Vähemmistö (39 %) pitää parempana hallituksen kilpailukykypakettia ja sen mahdollisesti aiheuttamaa epävakautta. Yrityksen toimialalla tai sijainnilla ei ole vaikutusta vastauksiin.

Enemmistö vastaajista (55 %) pitää yrityksen kannalta parhaimpana vaihtoehtona maltillista palkkaratkaisua ja työmarkkinoiden vakautta. Vähemmistö (39 %) pitää parempana hallituksen kilpailukykypakettia

Pakkolait kohtelisivat eri palkansaajaryhmiä epäoikeudenmukaisesti

Pakkolait kohtelisivat STTK:n mielestä eri palkansaajaryhmiä erittäin epäoikeudenmukaisesti. – Pakkolait iskisivät voimakkaimmin julkisella sektorilla työskentelevien, erityisesti pieni- ja keskituloisten naisten ja heidän perheidensä toimeentuloon. Palkkojen leikkaukset, sairausloman karenssi ja lomien lyhentäminen söisivät ostovoimaa ja toisivat aikanaan myös pienemmän eläkkeen. Tämä ei ole STTK:n käsitys reiluista työmarkkinoista. Yhteiskuntasopimuksella voitaisiin edelleen hakea pehmeämpiä ja oikeudenmukaisempia vaihtoehtoja, Palola painottaa.

Palolan mielestä aikaa yritykselle on, ja lähiviikot ratkaisevat.
– Monista yrityksistä huolimatta kertaakaan ei ole päästy siihen, että liitot olisivat voineet ottaa kantaa neuvottelutulokseen. Kaikki yritykset ovat kaatuneet työnantajien nihkeyteen, huonoon pelisilmään, syksyn työriitoihin ja auto- ja kuljetusalan irtautumiseen yhteiskuntasopimuksesta. Mutta jos tahtoa on, sopimus on vieläkin mahdollinen.

Ellei neuvottelupöytään päästä välittömästi joulun jälkeen, liittojen valmistautuminen ensi syksyn työmarkkinakierrokseen pääsee täyteen vauhtiin. – Liittokierros olisi repivä ja raskas. Ihmettelen, jos hallitus ei ota tätä viestiä tosissaan ja osaltaan mieti, miten vielä kerran voitaisiin palata yhteiseen pöytään, Palola sanoo.

STTK:n mielestä kenellekään ei voi olla epäselvää, miten Suomella menee.
– Talous ei kasva, työttömyys paisuu, vienti ei vedä, velka lisääntyy, väestö ikääntyy ja maahanmuutto luo yllättäviä ongelmia. Tässä tilanteessa tarvittaisiin viisautta pitää kotipesä kunnossa ja hoitaa mahdollisimman notkeasti ongelmat, joiden ratkaisut ovat aivan omissa käsissämme. Vaikeissakaan oloissa ei silti saisi harjoittaa vaihtoehdotonta talous- ja työmarkkinapolitiikkaa. Yhteinen tahto toteutuisi yhteiskuntasopimuksessa, jos kaikki tulisivat hieman vastaan, Palola vetoaa.

Lisätietoja STTK:ssa: puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 5096030.

Lue myös:

STTK:n Taloustutkimuksella teettämä kysely suomalaisille yritysjohtajille

Antti Palolan puhe STTK:n edustajistossa 9.12.2015: Edustajisto_09 -12-2015_Antti-Palola

Ajankohtaista

19.2.2025

Järjestöjen kannanotto: Ammatillinen koulutus turvaa kasvun, lisäleikkauksia ei tarvita

Lue
19.2.2025

Eettinen kuormitus kasvaa resurssien vähetessä

Lue
18.2.2025

Uudistukset ajoivat nuorten työpajatoiminnan kriisiin – Jytyn Voima: ”Päätöksissä on unohdettu nuoret”

Lue
18.2.2025

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta, HE 198/2024 vp

Lue
17.2.2025

Miten pidennämme työuria? Tutkijaseminaari 27.2.

Lue
17.2.2025

Kestävä asuminen alkaa meistä kaikista

Lue
14.2.2025

Pro ilmoitti uudesta lakosta teknologiateollisuuteen

Lue
14.2.2025

Maa on jäässä tai kärsä kipeä

Lue