Suomalaiset eivät ole riittävän ahkeria, ja siksi meidän olisi tehtävä enemmän töitä. Hallitus vaatii kilpailukykyloikkaa ja esittää keinoksi joko päivittäisen työajan pidentämistä, arkipyhistä luopumista tai lomien lyhentämistä.
Työnantajat ovat alusta alkaen tukeneet hallituksen esityksiä. Palkansaajien edustajat ovat olleet toista mieltä: työpaikoilla tulisi poistaa kitkaa ihmisen ja työn väliltä, saada aikaan entistä järkevämpää tekemistä sekä kehittää työntekijöiden osaamista ja vaikutusmahdollisuuksia.
Monet työelämän asiantuntijat valistavat, ettei ahkeruus ole työaikana mitattuna työpaikkojen keskeinen menestystekijä. Siten ei ole oleellista, onko suomalaisten vuosityöaika hieman lyhempi kuin muualla Euroopassa tai kenties huomattavasti lyhempi kuin Yhdysvalloissa. Nykyisessä työelämässä menestyvät varmimmin ne, joilla on kyky ja halu uudistua ja ajatella toisin. Tämä koskee niin organisaatioita kuin yksittäisiä työntekijöitä.
Työtuntien sijasta lisää aloitteellisuutta
Työtuntien sijasta työelämässä pitäisi korostaa aloitteellisuutta. Tätä mieltä on myös arvostettu kansainvälisen johtamiskonsultointiyrityksen toimitusjohtaja, London Business Schoolin professori Gary Hamel. Hänen selvitystensä mukaan työntekijöiden kuuliaisuuden ja ahkeruuden merkitys työpaikan arvonluonnille on vain viisi prosenttia ja älyllisen osaamisen 15 prosenttia. Loput 80 prosenttia perustuu työntekijöiden aloitteellisuuteen, luovuuteen ja intohimoon työn tekemistä kohtaan.
Jotta työntekijät voisivat olla aloitteellisia, heille pitäisi varata aikaa ja mahdollisuuksia omaa työtä, koko työyhteisön toimintaa sekä tuotteita ja palveluita kehittävään ideointiin. Myös asiakkaat ja erilaiset palveluntarjoajat tulisi saada mukaan toiminnan suunnitteluun yhdessä johdon ja henkilöstön kanssa.
Valmet Automotive Oy Uudessakaupungissa on hyvä esimerkki yrityksestä, jossa on ymmärretty työntekijöiden aloitteellisuuden merkitys. Moni ulkomaalainen – ja miksei myös suomalainen – voi vain ihmetellä, miten Suomessa, kaukana maailman keskuksista, on onnistuttu tekemään jo vuosikymmenet henkilöautoja, joiden valmistus on yksi maailman kilpailluimmista teollisuudenaloista.
Uudenkaupungin tehtaan menestyksen valttikortteja ovat olleet osaava, innovoiva ja sitoutunut henkilöstö sekä työnantajan ja työntekijöiden välinen vahva luottamus. Koko henkilöstö on ollut ja on edelleen mukana kehittämässä tuotantoprosesseja ja arvioimassa toimintatapoja.
Tavoitteena on, että jokainen Uudenkaupungin tehtaan työntekijä tekee joka vuosi enemmän kuin yhden kehitysehdotuksen kuukaudessa. Kun tehtaalla työskentelee tätä nykyä noin 1 700 työntekijää, aloitteiden määrä on vuositasolla huikea.
Uudenkaupungin tehtaalla autoja valmistettiin viime vuonna enemmän kuin koskaan. Olisiko tässä se toimintamalli ja samalla ne hallituksen peräänkuuluttamat kilpailukyvyn kehittämiskeinot, jotka työmarkkinoiden molemmat osapuolet voisivat hyväksyä? Ainakin kaikki suomalaiset työpaikat voisivat ottaa fiksusti toimivasta autotehtaasta mallia.
Erkki Auvinen, STTK