Järjestöjemme, Akavan opiskelijoiden ja STTK-Opiskelijoiden, eilinen kannanotto otsikolla ”Senioriliike – Nälkäinen susi lampaiden vaatteissa eläkevarantojen äärellä” on nostanut pintaan paljon tunteita. Olemme saaneet paljon palautetta kirjoitukseen liittyen ja meitä on usealta taholta syytetty muun muassa tietämättömyydestä ja huonosta asioihin perehtymisestä. Tämän ja kaikki muutkin tekstimme perustamme tutkittuun tietoon ja lähdekriittisyyteen.
Järjestöjemme yksinkertainen tavoite on tuoda tähän asti hyvin yksipuolisena käytyyn työeläkeindeksi-keskusteluun nuoremman sukupolven näkökulma. Eläkeasiat kun koskevat myös meitä niin tulevina eläkkeensaajina kuin tämänhetkisinä järjestelmän rahoittajina. Me toivomme olevamme joskus oikeutettuja turvattuun vanhuuteen, mutta emme sillä hinnalla, mitä meille nyt tarjotaan.
Suomen työeläkejärjestelmä perustuu properspektiiviseen eli eteenpäin katsovaan tekniikkaan, jossa rahastojen laskenta perustuu siihen, että myös tulevaisuuden muuttuvissa tilanteissa eläkkeitä voidaan maksaa. Näitä muuttuvia tilanteita ovat muun muassa ikärakenteen muutokset ja kasvavat elinajanodotteet. Esimerkiksi tällä hetkellä Suomessa eläkkeellä olevien määrä nousee ja eläkettä nostetaan pidempään samaan aikaan, kun työikäisten määrä pysyy samalla tasolla ja jopa laskee.
Rahastoista rahoitetaan vuositasolla tällä hetkellä karkeasti sanottuna noin neljäsosa kaikista eläkkeistä. Rahastojen varoja ei ole alunperinkään tarkoitettu kustantamaan tiettyjen ikäluokkien eläkkeitä, vaan vakauttamaan eläkejärjestelmän tulevaisuutta. Rahastoista ei makseta vuosittaisia eläkkeiden indeksikorvauksia, eikä sellaiseen ole varauduttu esimerkiksi vuonna 2017 voimaan tulevassa eläkeuudistuksessa. Tämän vuoksi rahastojen tasapaino ei tällä hetkellä kestäisi suuria indekseistä johtuvia menokasvuja, vaan ne kuivuisivat kokoon Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan 2060-luvulla.
Kimmo Kiljunen kirjoitti eilisessä vastineessa kannanottoomme eläkeläisten nousevasta köyhyydestä. Köyhyys ei ikinä ole toivottava asia, mutta haluamme tässä kohtaa muistuttaa, että eläkeläisköyhyyttä ei korjata muuttamalla työeläkkeiden indeksiä. Iso osa Kiljusen mainitsemista köyhistä eläkeläisistä on tällä hetkellä Kelan eläkkeiden piirissä, joiden tasoon työeläkkeiden indeksit eivät vaikuta ja leipäjonojen pituus ei lyhenisi yhtä radikaalisti kuin väitetään. Vanhuusköyhyyteen voidaan vaikuttaa muilla poliittisilla päätöksillä.
Akavan opiskelijoiden ja STTK-Opiskelijoiden tavoitteena ei ole vähätellä eläkeläisten asemaa tai heidän oikeuttaan eläkkeisiin. Emme halua viedä pois vanhemmiltamme tai isovanhemmiltamme eläketurvaa, me vain haluamme saman itsellemme ja tuleville ikäpolville. Se on sitä aitoa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta.
Kunnioittaen,
Henna Hirvonen – puheenjohtaja, Akavan opiskelijat
Emma Koskimaa – puheenjohtaja, STTK-Opiskelijat