Kilpailukykysopimuksen tarkoituksena on vakauttaa työmarkkinat ja tuoda kansantalouteen vakautta ja ennustettavuutta. Se ei yksi riitä käynnistämään kasvua. STTK:n mielestä hallituksen kehitysriihen tulokset jäävätkin hieman laihoiksi ajatellen kasvusysäyksen aikaansaamista.
– Vakasta puuttuu nyt kansi. Kilpailukykysopimuksen myönteiset kansantaloudelliset vaikutukset voitaisiin varmistaa panostamalla samalla julkisiin investointeihin, joilla tässä taloudellisessa tilanteessa olisi erityisen tehokas. Kehysriihen infrapaketti – erityisesti raidejokerin ja Tampereen raitiotien vauhdittaminen – ovat tervetulleita, mutta kasvupaketti on kuitenkin kokonaisuutena vaatimaton, korostaa STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.
Muilta osin kehysriihen tuloksia STTK tervehtii pääosin tyydytyksellä.
– Hallituksen lupaus ehdollisen leikkauslistan poistamisesta on lunastettu. Tilalla tosin on 400 miljoonan verran uusia leikkauksia, jotka olisi voinut jättää tekemättä tässä yhteydessä ja lykätä päätöksiä syksyn budjettiriiheen, jolloin talouspolitiikan muista reunaehdoista olisi ollut parempi tieto, Sund sanoo.
Lykkäys ei olisi vaarantanut hallituksen valitseman talouspolitiikan linjan uskottavuutta.
– Hallitus olisi voinut myös tukea ostovoiman kehitystä suunnitelmissa olleella verokevennyksellä. Palkansaajien tuloveronalennukset tukisivat tässä yhteydessä ostovoimaa ja kasvua. Tieto veroporkkanasta tukisi myös kilpailukykysopimuksen syntymistä., Sund muistuttaa.
Selkeät päätökset harmaan talouden ja verojen välttelyn ehkäisemiseksi jäivät toteutumattomien toiveiden listalle. STTK toivoo, että niitä valmistellaan syksyn budjettiriiheen.
Lisätietoja:
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, 050 563 4841