STTK:n mielestä hallituksen uusin sote-linjaus on askel oikeaan suuntaan. 15 sote-alueesta luopuminen sekä rahoitusvastuun keskittäminen valtiolle vähentävät sote-rakenneratkaisun pirstaleisuutta. Lainsäädännöllä on turvattava viidelle sote-yhteistyöalueelle riittävät edellytykset koordinoida palveluja alueellaan. Kilpavarustelun estämisessä tarvitaan myös valtion apua.
– Jatkotyössä keskeistä on varmistaa sote-palvelujen laatu ja kokonaiskustannuksien hallinta. Verotusta tai asiakasmaksuja ei voida kiristää nykytasosta. Tästä urakasta ei selviydytä ilman vahvojen moniammatillisten ryhmien yhteistyötä. Kaikkien koulutettujen sote-henkilöstöryhmien on voitava käyttää koko osaamisensa potilaiden ja asiakkaiden parhaaksi. Uudenlaiset palvelusovellukset ja digitalisaatio auttavat tavoitteisin pääsemistä, toteaa STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi.
STTK:n mielestä seuraavalla sote-askeleella on konkretisoitava sitä palvelulupausta, joka hallitusohjelmaan on kirjattu. Asiakkaiden on tiedettävä, mitä voivat odottaa julkisesti rahoitetuilta sote-palveluilta. Laatu ja palvelujen integraation merkitys arjen työssä on konkretisoitava. Maakuntien palvelujen mahdollisten yhtiöittämisten vaikutukset vaativat myös vielä jatkopohdintaa.
– Sote-muutosmyllerrys luo sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle paineita. Henkilöstön siirtyminen kunnista maakuntien palvelukseen on Suomen historian suurin liikkeenluovutus. Hallituksen tärkeä linjaus yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa sekä henkilöstön aseman turvaamisesta muutoksissa on toteutettava jatkovalmistelun jokaisessa vaiheessa, korostaa STTK:n lakimies Anja Lahermaa.
Jotta työkykyä saadaan tehokkaasti tuettua ja suomalaisten työuria pidennettyä, tulee STTK:n mielestä työterveyshuollon nykyrakenne ja rahoitus turvata.
Lisätietoja:
STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi, puh: 040 827 2988
STTK:n lakimies Anja Lahermaa, puh: 040 828 6845