STTK: Osaamisen kehittämiseen työpaikoilla panostettava enemmän

Osaaminen työelämässä

STTK teettämän kyselyn mukaan 42 prosenttia palkansaajista kokee työnantajansa tarjoavan melko huonosti tai ei lainkaan mahdollisuuksia osaamisen ja ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. 54 prosenttia vastaajista kokee työnantajansa tarjoavan melko hyvin tai erittäin hyvin näitä mahdollisuuksia.

Vastaukset vaihtelivat huomattavasti henkilön ammattiaseman mukaan. Kun ylemmistä toimihenkilöistä vain 25 prosenttia kokee työnantajien tarjoavan melko huonosti tai ei lainkaan mahdollisuuksia osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen, on vastaava luku alempien toimihenkilöiden osalta 37 prosenttia ja työntekijöiden osalta jo 51 prosenttia.

–     Niin koko Suomen kuin yksittäisen työpaikankin kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen tapahtuu yhä enemmän osaavan henkilöstön toimesta. Teknologian kehityksen myötä palkansaajien osaamisesta, sen ylläpitämisestä ja kehittämisestä on pidettävä huomattavasti enemmän huolta jos Suomi haluaa pärjätä ja menestyä kansainvälisessä kilpailussa, STTK:n johtaja Katarina Murto muistuttaa.

Työpaikan koolla selvä vaikutus osaamisen ja ammattitaidon kehittämismahdollisuuksiin

Myös työpaikan koolla on selvä vaikutus työnantajan tarjoaman ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon kehittämismahdollisuuksiin. Kun yli 500 henkilön työpaikoilla 32 prosenttia oli tyytymättömiä työnantajan tarjoamaan osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen, oli vastaava luku alle 20 henkilön työpaikoilla 48 prosenttia.

Kunta-alalla 32 prosenttia vastaajista kokee, että työnantaja tarjoaa melko huonosti tai ei lainkaan mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen, kun taas valtiolla vastaava luku on 39 prosenttia ja yksityisellä sektorilla jopa 48 prosenttia.

–     Vastuu osaamisen ja ammattitaidon kehittämisestä on sekä työntekijällä että työnantajalla. Työnantajalla tulisi kuitenkin olla vastuu siitä, että työntekijän ja esimiehen välillä käydään säännöllisesti ammattitaidon kehittämistarpeiden tarkastelu ja keskustellaan yhdessä osaamistarpeista ja tarvittavista toimista. Työpaikoilla pitäisi myös yhdessä ennakoida paremmin työpaikan osaamiseen liittyviä muutostarpeita sekä myös yhdessä laatia osaamiskartoitukset, Murto painottaa.

–    Osaamistarpeiden parempi ennakointi voi parantaa organisaation muutoskykyä ja vähentää tarvetta henkilöstön irtisanomisille. Henkilöstön osaamiseen ja sen kehittämiseen panostamalla lisätään motivaatiota ja sitoutumista, sekä samalla edistetään myös työhyvinvointia, Murto korostaa.

Aula Research toteutti kyselyn STTK:n toimeksiannosta 22.11. – 8.12.2016 välisenä aikana, ja siihen vastasi yhteensä 1 061 työssäkäyvää henkilöä ympäri Suomen. STTK:ssa starttaa #YhdessäTöissä -teemalla keskustelun yhteistoiminnasta suomalaisilla työpaikoilla.

Lisätietoja:

STTK:n johtaja Katarina Murto, puh: 050 568 9188

Kyselyn tulokset diaesityksenä >>

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 540 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue