Liikenneministeriön esitys liikenneverkon kehittämisestä yhtiöittämällä pitää sisällään lupaavia mahdollisuuksia, mutta myös ongelmia. Asian laajakantoisuuden vuoksi olisi tärkeätä, että jatkovalmistelua jatkettaisiin laajalla parlamentaarisella pohjalla. Siinä on vielä selvitettävä voidaanko samat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavuttaa jossain toisessa toimintamuodossa, esimerkiksi budjetin ulkopuolisena liikenneverkkorahastona. Näin isossa asiassa kiire lisää riskejä, joten uudistuksen voimaantuloa on perusteltua siirtää esimerkiksi vuodella eteenpäin.
Julkisen vallan täysin omistama erityisosakeyhtiö on ollut käytössä lentoliikenteen osalta jo vuosia. Kokemukset ovat enimmäkseen myönteisiä.
Julkisen vallan täysin omistama erityisosakeyhtiö on ollut käytössä lentoliikenteen osalta jo vuosia. Kokemukset ovat enimmäkseen myönteisiä. Finavia on yhtiönä pystynyt reagoimaan investointitarpeisiin joustavammin kuin se olisi voinut tehdä valtion virastona. On perusteltua olettaa, että tiestön yhtiöittäminen voisi tuoda vaadittavaa sopeutusketteryyttä toimintaympäristön muutoksessa. Rahoituksen poistuminen valtion budjetin kehysmenettelystä tuo liikkumatilaa. Väylämaksua säätelemällä voidaan näppärämmin kuin yleiselä verotuksella kerätä varat tarvittaviin investointeihin.
Ilmastonmuutostavoitteet tieliikenteen osalta ovat kunnianhimoisia ja edellyttävät muutoksia liikennejärjestelmään. Käyttömaksun porrastaminen on toimiva keino tavoitteiden saavuttamisessa.
Perusajatus liikenneverkkoyhtiöstä riittävän väylärahoitustason takaajana on kannatettava, mutta piru elää yksityiskohdissa. Jatkoselvittelyille on syytä varata riittävästi aikaa, jotta hanke ei muodostu epäkelvoksi yksityiskohdissa piilevien virheiden vuoksi.
Kysymys on merkittävästä kansallisomaisuuden siirrosta yhtiöön. Siksi on erittäin tärkeätä, että yhtiön osakekanta säilyy kansalaisten salkussa.
Kysymys on merkittävästä kansallisomaisuuden siirrosta yhtiöön. Siksi on erittäin tärkeätä, että yhtiön osakekanta säilyy kansalaisten salkussa. Yhtiön toimintaperiaatteita ja omistajaohjausta on tarpeen jatkovalmistelussa tarkastella erityisellä huolella.
Liikenneinvestointeja ohjaa esitetyssä mallissa pitkälle käyttäjien tarpeet. Riskinä on, että käyttäjämäärältään vähäliikenteiset tiet saavat jatkossa vähemmän investointirahaa. Tieliikenneinfrastruktuuri uhkaa polarisoitua. Se toki on perusteltua taloudellisten intressien näkökulmasta, mutta kyseenalaisia alueellisen tasa-arvon näkökulmasta.
Autoverotuksen voimakkaat muutokset edellyttävät siirtymäaikoja – ja menettelyjä. Alustavassa selvityksessä asiaan on kiinnitetty huomiota, mutta lisäselvitettävää on paljon. Rautatiet ja meriväylät on tarkoitus myöhemmin liittää mukaan yhtiöön. Olisi kuitenkin järkevää, että seuraavista vaiheista olisi jo alkuvaiheessa paljon enemmän tietoa kuin nyt esillä olevat hahmotelmat.
Tavoite, että uusi yhtiö voisi aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta vaikuttaa liian tiukalta. Tiukalle tavoitteelle on perusteita, mutta laadukas ja parlamentaarisesti laaja valmistelutyö on myös erittäin vahva peruste.