Yleissitovuus ei ole perustuslain vastaista, toisin kuin Suomen Yrittäjät väittävät. Ammattiliitto Pro pyysi työoikeudellisen asiantuntijan lausunnon asiasta. – Yleissitovuusjärjestelmä on nimenomaan perustuslain mukaista, toteaa oikeustieteen tohtori, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja.
Yleissitovuuden lähtökohta on työsuhteen vähimmäisehtojen turvaaminen sekä epäterveen kilpailun estäminen. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavan työnantajan velvollisuudet perustuvat lakiin ja viranomaispäätöksin vahvistettuun työehtosopimukseen.
– Yleissitovuusjärjestelmän perustuslainmukaisuus arvioitiin perusteellisesti voimassa olevaa työsopimuslakia säädettäessä. Perustuslakivaliokunta piti yleissitovuusjärjestelmää nimenomaan perustuslain kannalta mahdollisena järjestelynä, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja summaa.
Paanetoja pitää ylimalkaisia väitteitä lainvastaisuudesta turhina.
– Kun puhutaan, että jokin on perustuslain vastaista, herää kysymys, minkä pykälän vastaista. Olisi tärkeää puhua tarkasti, jotta kaikki ymmärtävät mistä on kyse. Jos laissa on ongelmia, kannattaisi tuoda esiin kattavasti pohdittuja ratkaisuja tilanteeseen.
Suomen Yrittäjien vastustus torppasi muutoksen
Ainoa yleissitovuuteen liittyvä perustusoikeudellinen kritiikin paikka on ollut yleissitovaa työehtosopimusta noudattavan työnantajan mahdottomuus noudattaa eräitä paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä.
– Tätä yritettiin korjata vuonna 2016 paikallista sopimista edistävää ja henkilöstön asemaa vahvistavaa lainsäädäntöä valmistelleessa työryhmässä. Suomen Yrittäjien vastustuksen takia esitys ei kuitenkaan edennyt, Paanetoja toteaa.
Järjestäytymätön työnantaja voi työsopimuslain perusteella syrjäyttää yleissitovan työehtosopimuksen solmimalla yrityskohtaisen työehtosopimuksen työntekijäliiton kanssa.
– Vaihtoehtona on solmia oma yrityskohtainen sopimus yleissitovuudesta huolimatta, dosentti Paanetoja jatkaa.
Eikö laki vähimmäispalkasta riittäisi?
Työehtosopimusten tilalle on ehdotettu vaihtoehdoksi pelkkä palkan sääntelyä eli minimipalkkalakia. Työnantajaliitot ja työntekijäliitot sopivat nyt palkoista alakohtaisesti. Paanetoja arvioi, että alan ulkopuoliset eivät pysty analysoimaan alan palkkatasoa ja palkan maksamisen edellytyksiä paremmin kuin alan tuntevat.
– Ei kai kukaan halua laittaa lakiin virkamiehen määrättäväksi euroja? Palkka koostuu monesta asiasta, ei vain vähimmäispalkasta, dosentti Paanetoja toteaa.
– Euromääräisestä minimipalkasta säätäminen lailla ei ole järkevää. Silloin syntyisi laki joka määrittelisi yhden vähimmäispalkan jota on noudatettava kaikissa työtehtävissä, tämä tarkoittaisi sitä, että lailla olisi määriteltävä palkkataulukot ja palkkaryhmät, toteaa puheenjohtaja Jorma Malinen Prosta.
Järjestäytymättömät työnantajat luulevat, että ilman yleissitovuutta ne pääsisivät yksin määräämään työehdot.
– Näin ei kävisi, koska palkansaajien edunvalvonta toimii, huomauttaa Malinen.
Nykyinen yleissitovuus tarjoaa yrityksille työrauhaa.
– Lakot olisivat yrityskohtaisia ja vaikutukset dramaattisia yksittäiselle yritykselle. Esimerkiksi jos yrittäjä ja hänen viisi työntekijäänsä neuvottelevat työehdoista ja neuvottelut ajautuvat umpikujaan ja lakkoon, voi bisnekselle käydä huonosti, Malinen jatkaa.
Miksi Pro puolustaa yleissitovuutta?
Suomessa laki ei määrää minimipalkkoja, vaan ne määritellään eri alojen työehtosopimuksissa. Yleissitovuus takaa työntekijän palkkoihin perälaudan ja työnantajalle työrauhan.
Suomalainen yhteiskunta olisi rauhattomampi ilman työehtosopimusjärjestelmää. Ilman yleissitovuutta on riskinä, että jokaisessa yrityksessä käytäisiin työtaisteluja, kun talo kerrallaan neuvoteltaisiin nykyistä vastaavia työehtoja.
Ammattiliitto Pro pyysi Jaana Paanetojalta lausunnon yleissitovuuden perustuslaillisuudesta heinäkuussa 2016. Tiedotteen sitaatit ovat maanantaina 20. helmikuuta 2017 lausunnon pohjalta tehdystä haastattelusta.