”Sote- ja maakuntauudistuksen keskiössä olevilla työpaikoilla vallitsee tällä hetkellä sekavan odottava tunnelma siitä, mitä tuleman pitää. Erittäin suuri kysymysmerkki on se, miten mm. kuntien omien tukipalveluiden kuten talous-, henkilöstö-, palkka- tai tietohallinnon työpaikoille käy uudistuksen yhteydessä, kun keskittäminen tuntuu olevan päivän sana”, korosti Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki lauantaina Jyväskylässä.
Liiton luottamusmiespäivillä puhunut Pihlajamäki muistuttaa, että sote-henkilöstö mukaan lukien organisaation tukipalveluja hoitavat eli sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelevät siirtyvät näillä näkymin koko organisaationa maakuntaan tai maakunnan sote-yhtiöön. Muut kuntien tukipalveluhenkilöstöön kuuluvat, jotka eivät työskentele sairaaloissa tai terveyskeskuksissa ja joiden työtehtävistä vähintään puolet on ollut sote-sektorilla, siirtyvät maakuntaan tai palvelukeskukseen.
Pihlajamäki vaatii, että sote-palvelujen organisointi ja tuottajavastuut suunnitellaan huolella, sillä uusi rakenne palvelukeskuksineen, liikelaitoksineen ja sote-yhtiöineen on erittäin sekava – eikä vähiten henkilöstön kannalta. ”Siksi onkin tärkeää, että henkilöstön asemaan liittyvät muutokset valmistellaan hyvää yhteistoimintalakia ja –menettelyä noudattaen.”
”Työnantajavaihdostilanteissa henkilöstöön on sovellettava liikkeenluovutus –periaatetta ja yt-neuvottelut käytävä ennen siirtoja hyvissä ajoin. Olennaista on, että maakuntiin perustetaan valmisteluelin 1.7.2017 alkaen, jonka tehtävänä on valmistella yhdessä kuntien kanssa vuoden 2019 alusta tapahtuvia muutoksia. Palkkaharmonisoinnista on myös sovittava työ- ja virkaehtosopimuksista neuvottelevien osapuolten kesken.”
Pihlajamäki korostaa, että maakuntiin kunnista siirrettävien tukipalveluiden laajuus on sote- ja maakuntauudistuksessa sitä luokkaa, että suunniteltu aikataulu on enemmän kuin haastava. Voidaan sanoa jopa mahdoton. ”Jotta uuden markkinaehtoisen toimintatavan luomiselle turvataan edes minimiedellytykset, vaatii se ehdotettuja pidempiä siirtymäaikoja”, Pihlajamäki painottaa.
”Mielestäni soten keskittämisidealla suomalaista yhteiskuntaa viedään suuntaan, joka meni jo. Pienissä kunnissa saadaan olla todella huolissaan työpaikojen säilymisestä ja kuntien elinvoimaisuudesta. Valinnanvapautta tukevien tavoitteidenkin kannalta palvelujen tulisi sijaita lähelle ihmistä ja myös tukipalvelutyöpaikat mahdollisimman laajalti kunnissa. Maakunnat päättävät työpaikkojen toimipisteistä ja siksi kuntien ja henkilöstön näkökulmasta on tärkeää, että niitä on useita.”
Maakuntalain 125 §:ssä on säädetty, että talous- ja palkkahallinnon palvelut tulee ostaa valtakunnallisesta tukipalveluyhtiöstä. Jytyn puheenjohtaja katsoo, että parempi vaihtoehto olisi kuitenkin, että muodostettaisiin maakunnan ja ao. alueen kuntien yhteisomisteinen talous- ja palkkahallinnon yhtiö, jolta alueen kunnat sekä maakunta sekä sen yhtiöt palvelut ostaisivat ns. in-house periaatteella.
”Kuntien tai kuntayhtymien ja niiden omistuksessa olevien osakeyhtiöiden toimintaa ei tule kansallisilla toimilla missään nimessä rajoittaa yhtään enempää kuin mitä EU-lainsäädäntö edellyttää. Lakiluonnosta tulisi siis rukata niin, että myös maakunnalliset kuntien ja maakunnan yhteisomisteiset yhtiöt olisivat sallittuja. ”
Jytyn puheenjohtaja edellyttää myös, että valtio osoittaa tukipalveluiden rakentamiseen riittävästi voimavaroja. Ilman rahallista tukea pelkät ICT-muutosvaiheen kustannukset voivat asiantuntijoiden arvioiden mukaan nousta pelkästään Uudenmaan alueella kymmeniin miljooniin euroihin.
Lisätietoja: Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756