STTK: Suomalainen sopimus- ja neuvottelujärjestelmä on hapettomassa tilassa

Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan ”avaus” suomalaisten palkkojen liian korkeasta tasosta viestii siitä, miten kauas elinkeinoelämän johdossa on etäännytty suomalaisesta työmarkkinatodellisuudesta ja palkansaajien arjesta. STTK:n tiistai-iltana kokoontunut hallitus arvioikin, että syksyn liittokierros muodostuu hyvin vaikeaksi.

Puheenjohtaja Antti Palola toteaa, että joskus olisi viisaampaa vaieta kuin sanoa, mitä ajattelee.
– Lähes kymmenen vuoden ajan suomalaiset palkansaajat ovat tinkineet Suomen kilpailukyvyn pelastamiseksi. Se on merkinnyt ostovoiman alentamista, maksujen siirtoa työnantajilta palkansaajille, lomarahaleikkauksia ja eläkeiän nostoa. Viimeisin puristus on kilpailukykysopimus. Yhteiset sopimukset ovat todistettavasti myös vahvistaneet kilpailukykyämme, mutta EK:n puheenjohtajalta se on jäänyt huomaamatta.

EK:n puheenjohtajan viesti on paitsi virheellinen, myös äärettömän huonosti ajoitettu. STTK:n hallitus arvioi, että suomalainen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä onkin tämän jälkeen melko hapettomassa tilassa.
– Kyräily vahvistuu eikä se tiedä hyvää edessä olevalle työmarkkinakierrokselle. Myöskään paikallinen sopiminen ei tällä pelillä edisty toivotulla tavalla. Voi lisäksi kysyä, onko lisääntyvä vastakkainasettelu satavuotiaan Suomen tulevaisuudelle hyväksi, Palola tiivistää.

Hän painottaa, että sopiminen ei ole sanelua.
– Koskaan eivät asiat ole niin huonosti, etteikö niitä riitelemällä vielä huonommaksi saa Tunnelmat palkansaajapuolella ovat tällä hetkellä sellaiset, että maltillisimmatkin saattavat hermostua.

Keskusjärjestösopimukset eivät saa hiertää neuvotteluja

STTK:n hallitus edellyttää, että ennen seuraavan neuvottelukierroksen alkua EK:n irtisanomien keskusjärjestösopimuksien määräykset ja kirjaukset on neuvoteltava sopimuksiin, joissa niitä ei ole.
– Seuraavaan kierrokseen on aikaa ja tämä asia on hyvä hoitaa alta pois, jotta se ei hierrä varsinaisissa sopimusneuvotteluissa. Määräykset ja kirjaukset koskevat lähinnä henkilöstön edustajien koulutus- ja osallistumismahdollisuuksia, yt-menettelyn mukaista henkilöstön vähentämisjärjestystä irtisanomistilanteissa sekä ay-jäsenmaksujen perintää, hallitus toteaa.

EK on todennut, että kyse on lähinnä ”teknisluonteisesta toimenpiteestä”.
– Jos näin on, neuvottelut ovat muodollisuus ja ne voidaan käynnistää saman tien, STTK:n hallitus painottaa.

Ajankohtaista

12.5.2025

Ammattiliitto Pro: Lakkovaroitus Helsingin ja Turun yliopistoon – lakkoon on menossa 13 000 yliopistolaista

Lue
12.5.2025

Strategiansa päivittänyt Ammattiliitto Pro panostaa vahvuuksiinsa ja monimuotoisuuteen

Lue
9.5.2025

Onko EU edelleen suomalaisen palkansaajan ystävä?

Lue
9.5.2025

Sosiaalialan järjestöihin syntyi vastuullinen sopimusratkaisu

Lue
8.5.2025

Pron edustajisto: Ilman liittoja ei ole työelämän tasa-arvoa

Lue
8.5.2025

Hallitusohjelman tilaajat verolle

Lue
6.5.2025

Jyty: Kuntien ja hyvinvointialueiden sopimuspaketti tuo hyvät korotukset ja takaa työrauhan lähes kolmeksi vuodeksi

Lue
6.5.2025

Tehy: Uusi virka- ja työehtosopimus hyväksytty Kunta- ja hyvinvointialalle – Keskimääräiset palkankorotukset vuosina 2025-2028 sote-sektorilla yli 14 prosenttia

Lue