Tänään on Kevätpäiväntasaus ja sehän tarkoittaa, että aurinko siirtyy eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle, valo voittaa pimeyden ja päivä yön. Aamu valkeni tänään pääkaupunkiseudulla aurinkoisena ja ulkona pystyi aistimaan kevättä olevan ilmassa.
***
Alkuvuosi on ollut työmarkkinoiden näkökulmasta katsottuna varsin sekava. Maan hallitus on odottanut työmarkkinajärjestöiltä kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovitun uuden työmarkkinamallin – Suomen mallin – valmistumista.
Mielestäni jo pitkään oli selvää, että uutta mallia ei synny. Mallin valmistelua tehtiin viime vuonna lähinnä vientiteollisuuden osapuolten kesken ilman laajempaa, toimialarajat ylittävää valmistelua ja vuoropuhelua. Ainoa eri toimialojen yhteinen tilaisuus järjestettiin loppiaisen jälkeen, kun vientiteollisuusalat esittelivät muille omaa valmisteluaan. Jo tuolloin oli havaittavissa, että yhteisen ja kaikkia toimialoja tyydyttävän mallin löytäminen on erittäin vaikeaa.
Muutama viikko sitten metsäteollisuuden työnantajapuoli ilmoittikin, että se ei enää jatka vientiteollisuusliittojen yhteisen mallin valmistelua. Tämä merkitsee sitä, että edessä on hyvin perinteinen liittokierros, jonka kukin ala käy omassa aikataulussaan ja johon kukin liitto aloittaa omat valmistelunsa.
STTK:n osalta aloitamme valmistautumisen seuraavaan neuvottelukierrokseen hallituksen seminaarissa, joka pidetään huhtikuun alussa. Tulemme sopimaan neuvottelukierroksen koordinaatiosta STTK:n sisällä ja keskustelemme keskusjärjestörajat ylittävän yhteisen koordinaation tarpeesta ja tavoitteista. Tulemme myös keskustelemaan mahdollisista yhteisistä tavoitteista, joita edistämme STTK:n jäsenjärjestöjen neuvottelupöydissä.
Elinkeinoelämän keskusliitto irtisanoi muutama viikko sitten keskusjärjestösopimukset. Päätös on jatke sille, että järjestö vuosi sitten päätti muuttaa rooliaan yhteiskunnallisena vaikuttajana ja luopua varsinaisesta työmarkkinatoiminnasta. Nyt olisikin toivottavaa, että toimialakohtaiset työntekijä- ja työnantajaliitot sopivat ennen seuraavan neuvottelukierroksen alkamista keskusjärjestösopimusten määräysten ja kirjausten siirtämisestä tarvittavin osin liittokohtaisiin sopimuksiin.
Suuressa osassa liittokohtaisia sopimuksia määräykset on jo kirjattu, mutta osasta ne puuttuvat osittain tai kokonaan. Näitä ovat muun muassa henkilöstöedustajien osallistumista ja koulutusta koskevat kirjaukset sekä väen vähentämisjärjestystä yt-lain mukaisissa irtisanomistilanteissa ja ay-jäsenmaksujen perintää koskevat kirjaukset.
***
Tämän hetken arvion mukaan paljon puhuttu ”Suomen malli” toteutunee syksyn 2017 neuvottelukierroksella suomalaisena, yhteiseen sopimiseen perustuvana ratkaisuna, joka ottaa huomioon talouskasvun, työllisyystilanteen, yritysten kilpailukyvyn ja julkisen talouden tasapainon.
Olisi erittäin toivottavaa, että seuraavan neuvottelukierroksen sopimukset parantavat palkansaajan ostovoimaa, mutta että ne eivät kuitenkaan leikkaisi orastavaa talouskasvua ja parempaan suuntaan kehittynyttä työllisyystilannetta.
Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan Helsingin Sanomien haastattelussa 12.3. esittämä näkemys Suomen palkkatasosta on pöyristyttävä. Se viestii karulla tavalla siitä, miten kauas elinkeinoelämän johdossa on etäännytty suomalaisesta työmarkkinatodellisuudesta ja ihmisten arjesta.
Jos Mattilan näkemys perustuu kokemattomuuteen, osaamattomuuteen tai tietämättömyyteen, viesti on jotenkin ymmärrettävissä ja jopa anteeksi annettavissa. Mutta jos näkemykset perustuvat – kuten pahasti pelkään – puhtaaseen piittaamattomuuteen, viestin sanoma on anteeksiantamaton.
Lähes kymmenen vuotta suomalaiset palkansaajat ovat tinkineet Suomen kilpailukyvyn pelastamiseksi. Se on merkinnyt ostovoiman alentamista, maksujen siirtoa työnantajilta palkansaajille, lomarahaleikkauksia ja eläkeiän nousemista. Viimeinen konkreettinen asia palkansaajan vyön kiristämisessä on viime vuonna tehty kilpailukykysopimus.
Yhdessä sovitut ja yhdessä tehdyt ponnistukset ovat todistettavasti myös vahvistaneet merkittävästi kilpailukykyämme ja vahvistaneet asemaamme verrokkimaiden suhteen. Tämä näyttää jääneen kokonaan EK:n puheenjohtajalta huomaamatta.
Elinkeinoelämän puheenjohtajan viesti on virheellinen. Se on lisäksi erittäin huonosti ajoitettu. Esitetyt näkemykset johtaisivat sopimusyhteiskunnan romuttamiseen ja sillä on suuret vaikutukset Suomen kansantalouteen ja koko yhteiskuntaan.
Tämän hetken työmarkkinatilannetta voisi kuvata toteamalla, että se on hapettomassa tilassa. Uutta raitista ilmaa tarvittaisiin ja nopeasti.
***
Rajojemme ulkopuolella on paljon epävarmuutta: Britannian päätös lähteä Euroopan unionista, USA:n presidentin valtakauden vaikea ennustettavuus, Euroopan mahtimaihin kuuluvien Ranskan ja Saksan tulevat vaalit, kiristynyt geopoliittinen tilanne ja myös aivan lähialueillamme sekä edelleen jatkuva pakolaistilanne.
Emme voi näille kovinkaan paljon. On kuitenkin hyvä muistaa, että meillä on myös paljon asioita, jotka ovat kokonaan omissa käsissämme. Nyt jos koskaan olisi kyettävä sopimaan asioista, jotka ovat meidän omassa vallassamme. Jaksan korostaa, että asiat eivät ole koskaan niin huonosti, että niitä ei riitelemällä vielä huonommaksi saa.
***
Hyvät ystävät, vaikka vanhan sanonnan mukaan ”kevät keikkuen tulevi”, niin nautitaan nyt lisääntyvästä valosta, pidentyvästä päivästä ja heräävästä luonnosta. Sitä ennen kuitenkin muistutan vajaan kolmen viikon kuluttua edessä olevista kuntavaaleista.
STTK kannustaa jäseniään ja kaikkia suomalaisia uurnille. Oma kampanjamme keskittyy kolmeen teemaan: aktiiviseen asunto- ja elinkeinopolitiikkaan, hyvinvointiin ja varhaiskasvatukseen. Teemoja tukevat videot löytyvät verkkosivuiltamme.
Toivon mahdollisimman monen käyttävän kansalaisoikeuttaan ja äänestävän kuntavaaleissa. On myös hieno huomata, että moni STTK-laisen liiton jäsen on itse asettunut ehdolle kuntavaaleissa. Olemme tässäkin suhteessa vastuunkantajia.
Toivotan kaikille oikein hyvää ja aurinkoista kevään jatkoa ja myös lähestyvää pääsiäistä!
Antti Palola