Satakunnan sairaanhoitopiiri: Sujuvuudesta seuraa hyvinvointia

Kun organisaatio koostuu lähes 3700 työntekijästä ja työyksiköitäkin on 175, mahtuu mukaan koko joukko erilaisia ihmisiä, asenteita ja elämäntilanteita. Se asettaa omat haasteensa myös työhyvinvoinnin kehittämiselle. Satakunnan sairaanhoitopiirissä kehittämisen keskiöön on asetettu työn sujuvuus.

Työn sujuvuuden ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä korostetaan tietoisesti, vaikka ihan mustavalkoisesta asiasta ei työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaan mukaan olekaan kysymys.
– Emme halua kehittää työhyvinvointia vain viettämällä tyky-päiviä tai pohtimalla sitä, mitä kaikkea kivaa meillä on töissä. Jos tällaisten toimien jälkeen palataan työn pariin muuttamatta mitään itse työssä, voi kehitys lähteä väärään suuntaan, avaa Mannermaa.

Työn kehittämisestä seuraa onnistumisia ja hyvää fiilistä.
– Me olemme kuitenkin tulleet tänne tekemään töitä emmekä vain viihtymään. Aina työ ei ole kivaa, vaan siinä on myös osa-alueita, joihin liittyy negatiivisia tunnetiloja. Tulee ristiriitoja ja vaikeita tilanteita. Siksi olemme päättäneet keskittyä nimenomaan sujuvaan työskentelyyn.

Taustatukea esimiehille

Keskeisessä asemassa työn sujuvuuden kannalta ovat työyksiköiden lähiesimiehet.
– Kun esimies osaa toimia tilanteen vaatimalla tavalla, yksittäisten työntekijöiden yhteydenotot meidän suuntaan ongelmatilanteissa vähenevät, valottaa Mannermaa ja kehuu sairaanhoitopiirin kolmen päätoimisen työsuojeluvaltuutetun osaamistasoa korkeaksi.
– He pystyvät mainiosti tukemaan ja ohjaamaan esimiehiä. Näen sen yhteistoimintana parhaimmillaan.

Parhaat ratkaisut löytyvät työyksiköiden arjesta ja yhdessä keskustellen.

Yksi työsuojeluvaltuutetuista on talossa pitkästi yli 30 vuotta työskennellyt Sisko Pakarinen.
– Yhteistyö esimiesten kanssa on erityisen merkityksellistä myös työntekijöiden näkökulmasta. Asioiden pohtiminen keskenään tai työsuojeluvaltuutetun kanssa ei yleensä riitä, vaan tarvitaan yhteistyötä esimiehen kanssa. Parhaat ratkaisut löytyvät työyksiköiden arjesta ja yhdessä keskustellen, sanoo Pakarinen.

Työsuojeluvaltuutettu voi selvittää asioita, mutta samalla pysyä taustalla.
– Silloin työntekijöille ei jää käsitystä, että joku yksikön ulkopuolelta on tullut ja taikonut asian kuntoon. Mitä vähemmän työntekijät kertovat minun tehneen jotain, sitä paremmin olen hoitanut oman työni.

Työn sujuvuudella on merkitystä paitsi työhyvinvoinnin, myös työ- ja potilasturvallisuuden kannalta.
– Kun työolosuhteet ovat terveelliset ja turvalliset ja ihmisten on hyvä tehdä töitä, myös potilaiden saama hoito on hyvää, toteaa Pakarinen.

Johtaminen on työtä

Parhaillaan käynnissä oleva työhyvinvointiohjelma koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osiosta, jotka ovat työhyvinvoinnin johtaminen eli rakenneosio sekä työkykyjohtamisen eli hyvinvoivan työntekijän ja työyhteisön osio.
– Tulevan sote-muutoksen alla erityisesti keskijohto kaipaa nyt tukea muutosjohtamiseen. Tärkeää on myös muistuttaa meidän esimiehiä siitä, että johtaminen on työtä, korostaa Mannermaa.

Muutos edellyttää vanhoista toimintatavoista luopumista eikä se tapahdu johtamatta.
– Enää ei voi sanoa, että muutos on tulossa. Me elämme jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Jokaisella pitää olla aikaa ottaa muutos vastaan ja sopeutua siihen. Tässä johtajan tekemä työ on isossa roolissa, lisää Pakarinen.

Sen ymmärtäminen, että hyvinvointi on koko ajan läsnä työn tekemisessä, on pitkä tie ja matkaa on yhä kuljettavana.
– Se edellyttää meiltä kaikilta – niin esimiehiltä kuin työntekijöiltäkin – oman roolin ottamista ja vastuun kantamista. Ja jos jostain, niin itsensä johtamisesta kannattaa lähteä liikkeelle, summaa Pakarinen.