Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tuottavuusloikan kolmas osa oli tuottavuuden kehittäminen yrityksissä. Suomessa on perinteisesti uskottu uusiin teknologisiin innovaatioihin kilpailukyvyn lähteenä. Nyt hallituksen puoliväliriihen alla keskustellaan paljon siitä, että julkisia tuotekehityspanoksia on lisättävä yritysten kannustamiseksi luomaan uusia tuotteita tai palveluita. Vähemmän käydään keskustelua siitä, kuinka saadaan kaikki työntekijät työpaikoilla kehittämään omaan työtään ja työpaikkansa toimintaa.
Suomessa on perinteisesti uskottu uusiin teknologisiin innovaatioihin kilpailukyvyn lähteenä.
Valtiontalouden tarkastusviraston Suomea investointiympäristönä arvioineessa tuoreessa raportissa esitettiin yritysjohtajien haastatteluihin perustava näkemys, työntekijälähtöisiä innovaatioita syntyy Suomessa vähemmän kuin muissa maissa. Bruegelin tutkimuksen mukaan saksalaisten yritysten ylivoimasta kilpailukykyä vientimarkkinoilla selittää yritysten organisaatiokulttuuri, joka mahdollistaa työntekijöiden innovaatiosta lähtevän laadulla kilpailun.
Työntekijälähtöisiä innovaatioita syntyy Suomessa vähemmän kuin muissa maissa.
Työntekijöiden rooli yrityksessä ideoiden lähteenä on keskeinen
Työpaikkojen innovaatiotoiminnalla pyritään parantamaan organisaatioiden tuottavuutta kestävällä tavalla sekä samanaikaisesti kohentamaan työelämän laatua. Työpaikkainnovaatiot selittävät merkittävän osan organisaation onnistuneista innovaatioista. Työntekijöiden rooli yrityksessä tietämyksen ja ideoiden lähteenä on keskeinen. Kaikki innovaatiot eivät ole teknologisia. Useimmiten tuoteinnovaation tai palveluinnovaation onnistuminen edellyttää myös toiminnallista ja työympäristöön liittyvää innovaatiota. Käytännössä kaikki innovaatiot syntyvät edellisten innovaatioiden sekä aiemmin koetun ja opitun pohjalta.
Työntekijöiden rooli yrityksessä tietämyksen ja ideoiden lähteenä on keskeinen. Kaikki innovaatiot eivät ole teknologisia.
Työpaikkainnovaatioiden esteenä on usein johdon motivaation puute, koska kehittämistoimiin ei nähdä tarvetta. Tarvitsemme lisää koulutusta niihin taitoihin, jotka liittyvät organisaatioiden toiminnan uudistamiseen. Henkilöstöjohtamiseen ja yhteistoimintaan panostaminen voi toimia tässä kasvun kiihdyttimenä, joka luo motivoivaa ja sitouttavaa yrityskulttuuria organisaatioiden kehittämiseen. Tämän tuloksena syntyvät uudet tuotteet, palvelut ja toimintatavat.
STTK on esittänyt yhteistoimintalainsäädännön uudistamista siten, että muodollisista määräajoista ja hallinnollisesta taakasta siirrytään kohti työpaikan toiminnan ja tuottavuuden jatkuvaa kehittämistä. Uudistuksen tavoite on luoda positiivinen kannuste ja riittävät edellytykset kehittää kaikkia työpaikkoja niiden toiminnan luonne ja kasvuedellytykset huomioiden.
STTK on esittänyt yhteistoimintalainsäädännön uudistamista siten, että muodollisista määräajoista ja hallinnollisesta taakasta siirrytään kohti työpaikan toiminnan ja tuottavuuden jatkuvaa kehittämistä.
Vanhat tavat organisoida ja johtaa työtä ovat yksi syy kilpailukyvyn ja talouden ongelmiin toimintaympäristön voimakkaassa muutoksessa. Tekesin rahoitusta on jatkossakin ohjattava organisaatioiden toiminnan kehittämiseen. Näin voidaan lisätä työpaikkainnovaatioita, joiden avulla Suomi menestyy.
Jukka Ihanus, STTK:n johtaja
***
STTK: Yt-lain uudistaminen edesauttaisi paikallisen sopimisen etenemistä käytännössä