Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty vaatii, että ensi maanantaina kehys- ja puoliväliriiheensä kokoontuva maan hallitus vahvistaa sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun käytettäviä resursseja niin, että heinäkuun alussa aloittavan väliaikaishallinnon työskentely lähtisi käyntiin mahdollisimman hallitusti. Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki korostaa, että jos väliaikaishallinnon toimintaedellytykset eivät ole kunnossa mm. rahoitus- ja sen myötä henkilöstöresursseista johtuen, uudistushankkeelle ei voi luvata kovin ruusuista tulevaisuutta.
”Valtion on varmistettava sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun rahoituksellisen pohjan kestävyys. Siinä on haastetta, sillä koko uudistuksen rakenteet ovat epäselvät ja moniportaiset. Valmistelu ei saa missään tapauksessa syödä jo ennestään äärimmäisen tiukille vedettyjä kuntien taloudellisia voimavaroja, jotka valitettavasti ovat viime vuosina heijastuneet nimenomaan palveluja tuottavaan henkilöstöön.”
Jytyn puheenjohtajan painottaa, että väliaikaishallinto, jota varten ollaan perustamassa väliaikainen yhteistoimintaelin ajalle 1.7.2017 – 31.12.2018, kunnes pysyvä perustetaan, tulee tekemään maakuntaa sitovia henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia.
Jyty huomauttaa, että uudistuksen yksi keskeinen osa on palkkojen harmonisointi, joka on myös suoritettava ja se työ tulee aiheuttamaan paikallisille toimijoille, pääsääntöisesti luottamusmiehille, paljon ja aikaa vievää työtä.
”Luottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut ovat uudistuksen johdosta monien haastavien tilanteiden edessä. Tämä on huomioitava heidän ajankäytössään, koulutuksessaan, tiedonsaannissa ja osallistumisoikeudessaan. Olennaista on, että uudistuksen ns. voimaanpanolain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat uudistuksen myötä henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, samoin jatkosiirrot maakunnan yhtiöön, on katsottava liikkeenluovutukseksi.”
Vaikka maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteena on mm. kuntalaisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen ja kustannusten vähentäminen, Jytyn mukaan vaarana on nykyisellä mallilla, että uudistus tulee pikemminkin lisäämään em. eroja ja kustannuksia.
”Jos ja kun uudistuksella kustannussäästöjä haetaan, pitäisi mm. yhteisten tietojärjestelmien olla käytössä kaikissa maakunnissa, kun palvelukeskukset aloittavat toimintansa. Nyt esitetty aikataulu yhteiskäyttöisille valtakunnallisille tietojärjestelmille ei ole realistinen. Tietojärjestelmien rakentaminen ja siihen liittyvät muutokset ja parannukset entisiin järjestelmiin edellyttävät myös tietojärjestelmiä käyttävien koulutusta ja perehdytystä. Tähänkin työhön on varattava riittävästi rahaa ja aikaa.”
Jytyn puheenjohtajan mukaan perustettavaksi aiotut valtakunnalliset palvelukeskukset tulevat lisäämään toiminnan kankeutta, eivätkä lisää tukipalveluhenkilöstön, mm. talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien joustavuutta. Pelkona on myös, että valtakunnalliset palvelukeskukset merkitsevät niihin siirtyvälle henkilöstölle työntekopaikan ja työmatkojen osalta kohtuuttomia tilanteita ja jopa pakkomuuttoja.
Jyty katsoo, että näiden palvelukeskusten tilalle tulisikin muodostaa jokaiseen 18 maakuntaan palvelukeskus, ainakin talous- ja henkilöstöhallinnon osalta. Em. toiminnat voisivat myös olla suoraan maakunnan tai palvelulaitoksen toimintaa.
Edellä mainitut asiat merkitsevät mittavia muutoksia paitsi kunnasta siirtyvien, mutta myös kuntiin jäävä henkilöstön osalta. ”Työt muuttuvat ja tulevat edellyttämään perehdytystä, lisäkoulutusta ja jopa uuden työn oppimista. Tähän on varattava riittävästi resursseja ja rahoitusta.”
Koulutus Suomessa tarvitsee Jytyn puheenjohtajan mukaan kaiken kaikkiaan kokonaan uuden suunnan. Samaan aikaan kun koulutuksen rakenteita on uudistettu, leikkuri on heilunut mm. ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen koulutuksen resursseista. Opetushenkilöstöä tarvitaan, mutta niin tarvitaan myös opetusta tukevaa talous- ja hallintopalveluhenkilöstöä. Hyvä lopputulos on monien tekijöiden summa.
Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756