Orastavista kasvunäkymistä huolimatta yhteiskuntavastuu ei ole suomalaisissa yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa toteutunut hyvällä tavalla. Yritykset ovat viime vuosina kilpailleet lähinnä irtisanomisilla ja työpaikkoja hävittämällä. Maakuntauudistus, sote ja kasvupalvelujen yksityistäminen taas merkitsevät suurta epävarmuutta ja suoranaista työttömyysuhkaa monelle kunnan ja valtion työtehtävissä työskentelevälle.
Nuorille työnantajan arvot ovat tärkeitä
Parhaillaan ammattijärjestöt valmistautuvat sopimusneuvotteluihin ja asettavat tavoitteitaan. Viime vuoden ”torjuntavoitto” eli kilpailukykysopimus työajan pidennyksineen ja julkisten työpaikkojen lomarahaleikkauksineen hiertää yhä vahvasti. Yritykset vaativat valtiolta lisää verokevennyksiä ja julkisen sektorin leikkauksia, mutta palkansaajille on tarjolla nollalinjaa ja malttia.
Nuoret ikäluokat arvostavat työpaikkaa valitessaan aiempaa enemmän erityisesti yrityksen arvoja ja arvioivat kriittisesti toimintatapoja.
Yhteiskuntavastuun merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Globaalissa, verkottuvassa taloudessa markki-nat rakentuvat luottamukselle, joten yrityksen maineen merkitys on avainasemassa. Nopean tiedon-välityksen aikana myös eettisyyden merkitys korostuu. Tutkimusten mukaan nuoret ikäluokat arvostavat työpaikkaa valitessaan aiempaa enemmän erityisesti yrityksen arvoja ja arvioivat kriittisesti toimintatapoja.
Yhteiskuntavastuu ei ole pehmoilua, kaukana siitä. Vastuullisuus liittyy vahvasti organisaation kilpailukykyyn ja riskienhallintaan, mutta se on pohja myös uusille liiketoimintamahdollisuuksille.
Tämän päivän maailmassa yrityksillä on velvollisuuksia, jotka eivät välttämättä ole oikeudellisesti sitovia, mutta jotka on aina otettava huomioon. Vastuu oman toiminnan vaikutuksista yhteiskuntaan ei ole vapaaehtoista.
Välitön sosiaalinen vastuu koskee yritysten ja julkisten organisaatioiden henkilöstöä. Lainsäädännön työelämää koskevat velvoitteet on toteutettava valittamatta. STTK:n pitkään ehdottama työntekijöiden muutosturva on yhä erittäin ajankohtainen, ja antaisi uusia välineitä vastuullisuuden toteut-tamiseen.
Nykyinen yt-laki uudistettava
Vastuuseen kuuluu henkilöstön hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen, vastuulliset toimintatavat irtisanomistilanteissa, sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. STTK on esittänyt, että nykyinen yt-laki uudistetaan jotta laki saadaan oikeasti tukemaan työpaikkojen yhteistoimintaa. Työntekijöiden osaamisen kehittämiseen STTK on ehdottanut aikuiskoulutuksen remonttia, jotta taitoja olisi helppo päivittää osana työntekoa.
Taloudellinen vastuu on reilua palkkausta, veronmaksua ja investointeja. Yrityksen pitää pystyä osoittamaan, että kannattava liiketoiminta on saatu aikaiseksi eettisesti hyväksyttävällä tavalla. STTK odottaa julkiselta vallalta tiukempaa otetta harmaasta taloudesta ja verokeplottelusta, erityisesti nyt kun monia julkisia palveluita ollaan yksityistämässä.
Vastuullisesti toimiva yritys tai julkinen organisaatio on selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristö on olennainen osa kansalaisten hyvinvointia ja perintömme jälkipolville.
Piittaamattomuus vastuullisuudesta pulpahtaa aina ennemmin tai myöhemmin julkisuuteen. Valis-tuneitten asiakkaiden valinnat, sosiaalinen media, ja viime kädessä myös ay-liike toimivat tuomareina, joita yritys ei voi sivuuttaa, toimi se sitten missä päin tahansa maailmaa. Tänä päivänä onkin vaikea kuvitella, että mikään yritys julkisesti väittäisi, että sen vastuu rajoittuisi vain osakkeenomistajiin.
Ammattijärjestön rooli työpaikan vastuullisuuden edistämisessä
STTK:ssa on pohdittu, millaisia konkreettisia vastuullisuus-asioita voisi tehdä työn arjessa. Aloitetaan omilta työpaikoilta.
Ensimmäiseksi on syytä tarkistaa ja korjata työpaikan yhteistoimintakäytännöt, työura-, koulutus- ja tasa-arvosuunnitelmat, selkiyttää työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet. Kun työnteko on terveellä pohjalla, se näkyy työhyvinvointina, reiluna kohteluna, taloudellisuutena ja tehokkuutena, sekä parempana työympäristönä. Tämän onnistumiseksi tarvitaan luottamusta, jota ilman työpai-kan sosiaalinen vastuu ei toteudu.
Työpaikka voi esimerkiksi osallistua STTK:n tukemaan Kunnon työn päivään, jota vietetään vuosittain lokakuun 7. päivä. Päivän ideana on muistuttaa, että jokaisella on oikeus työehtoihin ja työelä-män oikeuksiin. Suomessakin on havahduttu huomaamaan, että nämä oikeudet eivät suinkaan ole muuttumattomia, vaan niitä voidaan paitsi parantaa, myös heikentää.
Toiseksi vilkaistaan ympärille ja arvioidaan, miten paljon työpäivän aikana syntyy erilaista jätettä ja palaa rahaa turhaan. Taloudellista kestävyyttä voi toteuttaa mm. energiatehokkuudella, jätteiden kierrätyksellä ja vähentämisellä, veden kulutusta tarkkailemalla tai suosimalla työmatkoilla julkisia liikennevälineitä ja pyöräilyä. Tulokset näkyvät suorina kustannussäästöinä, ja myös ilmasto kiittää.
Kolmanneksi pidetään kirkkaana mielessä, että erilaisia materiaali-, tarjoilu- ja muita hankintoja tehtäessä tuotteiden alkuperämaan työntekijöiden oikeuksia on kunnioitettu. Myös suomalaisten tuotteiden ja palveluiden on kestettävä oikeudellinen ja moraalinen testi. Avainlipputuotteet yleen-sä nämä kriteerit täyttävät.
Suomalaisen työn liitto tutki kotimaisten tuotteiden kuluttamisen työllisyysvaikutuksista. Jos jokai-nen Suomessa asuva ostaisi 10 eurolla kuukaudessa enemmän kotimaisia tuotteita, se loisi noin 10 000 uutta työpaikkaa Suomeen vuodessa. Kotimainen tuote palauttaa osan hankintahinnasta takaisin julkiselle taloudelle, lisää kuluttajien kulutusmahdollisuuksia, yrittäjien tuloja ja työllisyyttä.
Ammattijärjestöillä on selkeä rooli yritysten ja julkisten organisaatioiden yhteiskuntavastuun toteut-tamisessa. Normaalin palkka-, työelämä- ja sosiaaliturvan edunvalvonnan lisäksi vastuullisuus syntyy arjen teoista työpaikalla. Vahvistetaan reilua työkulttuuria, suositaan vihreyttä ja kannustetaan vas-tuullisiin valintoihin omilla työpaikoillamme.
Lisätietoja: Merja Mäkiniemi, puhelin 050 3639 327.