”Tuossa on mun tuleva hoitaja”! Näin huudahti äitini katsoessaan vanhaa fiminpätkää 70-luvulta. Pätkässä eduskuntatalon portailla oli robotiksi puettu ihminen.
Sote-ala työllistää maassamme eniten. Työntekijöitä eläköityy lähivuosina nopeasti ja samalla palvelutarpeet lisääntyvät väestön vanhetessa. TEMin laskelmien (2015) mukaan noin 174 000 ihmistä eläköityy, mutta tarve alalla on yli 283 000 henkilöä vuonna 2030. Alalle kaivataan nuoria osaajia mutta myös muunlaista uudistumista. Ovatko Paro, Zora ja Nao tulevien ammattilaisten työkavereita?
Keskusteluun on noussut robottien ja ihmisen vuorovaikutus
Sherry Turkle, MIT:ssa työskentelevä sosiaalista robotiikkaa tutkiva professori on todennut, että hoivaamme sitä, mikä on meille tärkeää ja meille muodostuu tärkeäksi se, mitä hoivaamme. Kansainväliseen tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat nousseet robottien ja ihmisen vuorovaikutus ja robottiin muodostuvat tunnesiteet. Robotit ymmärtävät puhetta. Paro -robotti ymmärtää noin viisisataa sanaa ja reagoi puheeseen. Se myös ilmaisee, jos sitä kohdellaan liian kovin ottein.
Tätä ihmisen ja robotin välistä vuorovaikutusta käytetään hyväksi hoivarobottien kehittämisessä. Esimerkiksi itsensä yksinäiseksi ja alakuloiseksi tunteva vanhus voi tuntea itsensä tarpeelliseksi ja merkitykselliseksi jos on mahdollisuus ”hoitaa” robottia. Sosiaalinen robotti tuo seuraa ja sen avulla pystytään tuottamaan muistisairaiden hoitoon soveltuvia terapiavälineitä. Robotit rauhoittavat muistisairaiden usein ailahtelevaa käytöstä. Hyviä tuloksia on saavutettu myös autististen lasten ja robottien vuorovaikutuksessa.
Meidän on otettava kaikki keinot käyttöön, jotta selviämme tulevaisuuden hoito- ja hoivahaasteista. Tilanne on sama muissakin kehittyneissä maissa. Eurooppa harmaantuu nopeassa tahdissa ja muut osat maailmaa tulevat perässä. Robotit ovat koneita ja syntyneet tunnesiteet ovat illuusiota. Joillekin niiden avulla on kuitenkin pystytty tuottamaan iloa ja hyvää oloa.
Robotit eivät tule viemään työpaikkoja vaan ne muuttavat työympäristöjä ja ammattikuvia.
Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden aistit, kuten näkö ja kuulo ovat usein heikentyneet. Jos kone pystyy avustamaan muun muassa lehtien ja kirjojen lukemisessa tai uutisten kuuntelemisessa, robotit ovat tehneet hyvän työn. Robotti ei myöskään tunne kielirajoja.
Maailma muuttuu odottamatta. Hoivakulttuuri tulee myös muuttumaan, vaikka vuorovaikutuksen digitalisoituminen ei olisikaan aivan hetkessä täällä. Liikkeelle lähdetään todennäköisesti rutiininomaisten ja logististen päivästä toiseen toistuvien tehtävien hoitamisesta. Jo nyt arkipäivää ovat esimerkiksi lääkkeiden digitaalinen annostelu ja sairaaloiden kuljetusrobotit.
Miten käy hoitajan ammatin?
Miten käy hoitajan ammatin? Enää ei ole kysymys kutsumuksesta. Teknisiä laitteita ja koneita, kuten robotteja ei kuitenkaan oitis hyväksytä työkavereiksi. Koneita vieroksutaan myös työpaikkojen viejinä, toisaalta taas kiire koetaan pahana asiana. Meidän pitää muuttaa asenteitamme. Robotit eivät tule viemään työpaikkoja vaan ne muuttavat työympäristöjä ja ammattikuvia.
Uudet toimintamallit eivät kuitenkaan onnistu ilman ihmistä, ilman hoitajia. Eikä ilman hoitajien kiinnostusta ihmisten auttamiseen.
Palvelutarpeet lisääntyvät ja työ lisääntyy. Rutiinityöt ja raskaat työt siirtyvät ihmisiltä robottien hartioille. Suomi ja suomalaiset hoitajat elävät ja tekevät työtään maailmalta tulevien megatrendien maailmassa.
Olemme juuri oppineet sanan geroteknologia eli teknologioiden tutkimisen ja kehittämisen ikääntyneen väestön tarpeisiin. Voimme siis saman tien opetella uuden sanan ”gerobotiikka”. Eli miten robottien avulla voidaan tuottaa inhimillistä hyvää sekä auttaa vanhuksia selviämään arjessa itsenäisesti.
Kehitys kehittyy huimaavaa vauhtia. Uudet toimintamallit eivät kuitenkaan onnistu ilman ihmistä, ilman hoitajia. Eikä ilman hoitajien kiinnostusta ihmisten auttamiseen.
Äitini on alussa lainaamani huudahduksen perusteella ilmeisen valmistautunut siihen, että ihmishoitajien lisäksi vanhuspalveluita hoitaa tulevaisuudessa myös kone. Toivottavasti me muutkin.
Ulla-Maija Rajakangas
toimitusjohtaja
Hyvinvointialan liitto
Keskustelua hoivaroboteista Work Up! Robotti työkaverina -seminaarissa tiistaina 23.5. klo 12-15 Kulttuurikeskus Korjaamolla. Tapahtumassa pohditaan yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa, miten robottien kehitys muuttaa työtämme, työssä oppimista, työn yhteisöllisyyttä, suhdettamme koneisiin ja koko maailmankuvaamme. Seuraa lähetystä: http://www.mediaserver.fi/live/tem