Puutteet tiedonsaannissa ja heikot vaikutusmahdollisuudet vaivaavat yhä edelleen työpaikoilla, käy ilmi STTK:n henkilöstön edustajille tekemästä kyselystä. Työelämä on suurten muutosten keskellä työn sisältöjen, työtapojen ja osaamistarpeiden muuttuessa. Kyselyn tuloksista on kuitenkin nähtävissä, että työelämän muutosten edellyttämää kehittämistä ei tehdä työpaikoilla yhdessä.
− Työpaikoilla on uudistumishalukkuutta ja valmiutta, mutta tuottavuuden kasvua ei tavoitella yhdessä ja yhteinen päämääräkin unohtuu. Henkilöstön osaamista ja näkemyksiä ei oteta huomioon päätösten valmistelussa ja työpaikan kehittämisessä edelleenkään riittävästi, toteaa STTK:n johtaja Katarina Murto.
STTK on tuonut voimakkaasti esille tarpeen edistää johtamista, työhyvinvointia ja osaamista työpaikoilla. Työhyvinvoinnin ja työn sujuvuuden edistäminen ovat kuitenkin kyselyn tulosten mukaan vuosien varrella pysyneet ennallaan. Palkkausjärjestelmien kehittämisessäkin on menty reilusti alaspäin.
− Henkilöstön edustajien mukaan työnantajien kiinnostus laadukkaaseen yhteistoimintaan on selvästi vähentynyt. Työyhteisöjen kehittämiseen yhdessä ei Suomessa panosteta niin paljon kuin muuttuvassa työelämässä ja yhä lisääntyvässä globaalissa kilpailussa pitäisi. Uudet ideat syntyvät ja kehittäminen tapahtuu vain avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä henkilöstön osaamista hyödyntämällä, toteaa Murto.
Henkilöstön edustajien asemaa on vahvistettava
Vaikka panostus paikalliseen sopimiseen on kasvanut, niin henkilöstön edustajien todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet. Lisäksi neuvotteleminen vie yhä enemmän henkilöstön edustajien aikaa. Henkilöstön edustajien aseman vahvistaminen on yksi STTK:n hallituksen linjaamista yhteisistä tavoitteista tulevalle sopimuskierrokselle.
− Henkilöstön pitäminen tietoisena työpaikan taloudellisesta tai toiminnallisesta tilanteesta on heikentynyt ja nyt saatu tulos oli alhaisin vuoden 2009 jälkeen. Tiedon panttaus ei lisää luottamusta eikä työntekijöiden motivaatiota tai sitoutumista työpaikkaan. Se ei myöskään tue paikallisen sopimisen edistämistä millään tavoin. Henkilöstön edustajien asemaa, erityisesti tiedonsaantia, ajankäyttöä ja koulutusta on vahvistettava, jotta heillä on riittävät mahdollisuudet toimia työpaikoilla, vaatii Murto.
STTK on esittänyt yhteistoimintalainsäädännön kokonaisuudistusta, jossa säädetään riittävät oikeudet ja velvollisuudet sille, että työnantajalla ja henkilöstöllä on yhteinen päämäärä saada työpaikka menestymään ja tuottavuus kasvuun. Tämä tarkoittaa muun muassa parempaa tiedonsaantia, henkilöstön osallistamista sekä työhyvinvoinnin ja jatkuvan ammatillisen osaamisen kehittämistä.
Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen on välttämätöntä, jotta työpaikkojen tuottavuus saadaan vahvempaan kasvuun. Hallituksella on oivallinen paikka käynnistää valmistelu budjettiriihessä ja osoittaa, että sillä on aito tahto ja tarve työelämän kehittämiseen ja tuottavuuskasvuun.
STTK:n Henkilöstön edustaja -barometri julkaistiin nyt viidennen kerran. Kahden vuoden välein tehtävään kyselyyn vastasi 1534 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Vastaajista puolet työskentelee yksityisellä sektorilla ja puolet julkisella sektorilla ja yleishyödyllisissä yhteisöissä. Vastaajien työpaikoista 58 % on alle 250 hengen työpaikkoja.
Lue lisää: Henkilöstön edustaja -barometri
STTK: Tiedonsaannin toimimattomuus työpaikoilla vaikeuttaa yhteistoimintaa