Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty varoittaa budjettiriiheen kokoontunutta maan hallitusta toimista, joilla entisestään kurjistetaan kuntataloutta ja sitä kautta julkisia palveluja tuottavia matalapalkkaisten naisvaltaisten alojen työntekijöitä.
”Kikyn lomarahaleikkaukset paitsi leikkasivat epäoikeudenmukaisesti vain julkisen sektorin työntekijöiden tuloja, aiheuttivat lisäksi kunnille melkoiset verotulomenetykset”, korostaa Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.
Maan hallitus on todennut, että verotus ei nouse tällä hallituskaudella vaan pikemminkin laskee. Pihlajamäen mukaan tuloverokevennykset ovat yksi mahdollisuus lisätä kansalaisten ostovoimaa, mutta jos näin menetellään, valtion on kompensoitava täysimääräisesti kevennyksistä koituvat verotulojen menetykset kunnille. Muussa tapauksessa uhkana on, että kunnat hakevat säästöjä mm. henkilöstömenoista.
”Tehtyjen laskelmien mukaan kuntien verotuloista on katoamassa jopa 400 miljoonaa kikyn seurauksena. Julkisia palveluja tuottavia ihmisiä ei tule laittaa kiky-sopimuksen tavoin kevennysten maksumiehiksi ja -naisiksi.”
Huolestuneisuutta kuntatyöpaikoilla lisää Pihlajamäen mukaan erityisesti se, että hallitus on ennakkotietojen mukaan leikkaamassa vuodelle 2018 kuntien valtionosuuksia. Niiden pienentämistä valtio on perustellut kuntien laskennallisilla menosäästöillä, jotka liittyvät kiky-sopimuksen seurauksena tulleeseen vuosityöajan pidennykseen sekä mm. erikoissairaanhoitouudistukseen.
Kannettava erityistä huolta julkisten palvelujen rahoituksen ennakoitavuudesta
”Nykyisessä kuntatalouden suhdannetilanteessa on kannettava erityistä huolta julkisten palvelujen rahoituksen ennakoitavuudesta niin, että kuntien vastuulla olevista lakisääteisistä ja muista tehtävistä selvitään”, Pihlajamäki painottaa.
Jytyn puheenjohtaja vaatii myös, että sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun suunnataan riittävästi resursseja nyt kun varmistui, että uudistus siirtyy vähintään vuodella. ”Selvitystyö kuntien ja maakuntien tehtäväjaosta ja asemasta on tehtävä tiiviissä yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Muutosjohtaminen on avainsana uudistusta eteenpäin vietäessä.”
Pihlajamäki muistuttaa lisäksi, että ammatillisen koulutuksen uudistuksen seurauksena koulutusta järjestäville tahoille on tulossa uusia tehtäviä, joiden on laskettu lisäävän kustannuksia vähintään 80 miljoonalla eurolla. ”Vajeen paikkaamiseksi olisi valtion budjetista löydettävä tarvittava rahamäärä.”
Jytyn puheenjohtaja painottaa myös, että valtion työvoimapoliittisiin tukiin kaavailemat leikkaukset eivät ole perusteltuja nykyisessä tilanteessa, jossa rakenteellisesta työttömyydestä johtuvat kustannukset kunnille eivät ole kadonneet mihinkään.
Pihlajamäki tähdentää, että perhevapaauudistuksen valmistelussa on otettava huomioon uudistuksen seurannaisvaikutukset varhaiskasvatuksen kysynnän todennäköiseen kasvuun ja sitä kautta rahoitukseen.