Liikesalaisuusdirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon liittyneen työ- ja elinkeinoministeriön ryhmän työskentely on päättynyt. Työryhmän ja työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuneen alajaoston tehtävänä on ollut arvioida Suomen lainsäädännön muutostarpeet ja valmistella muutosesitykset.
STTK pitää myönteisenä, että lain valmistelussa on selvitetty työoikeudelliseen sääntelyyn liittyviä kysymyksiä. Järjestö pitää kuitenkin mietintöä osin epäselvänä ja tulkinnanvaraisena. STTK ja muut palkansaajajärjestöt jättivät mietintöön yhdessä eriävän mielipiteen.
STTK:n lakimies Hannele Vettainen muistuttaa, että työsopimuslaissa on jo nyt työnantajan liikesalaisuksia koskevaa sääntelyä. Sen perusteella työntekijä ei saa ilmaista työnantajan liikesalaisuuksia ulkopuolisille.
– Tavallista myös on, että työsuhteessa noudatettavasta salassapidosta sovitaan työsopimuksessa tai erillisellä salassapitosopimuksella. Työsopimuslain ja nyt ehdotettavan liikesalaisuuksien suojasta annettavan lain soveltamis- ja etusijajärjestystä on selkeytettävä niin, että työntekijöitä koskevissa tilanteissa työsopimuslain ensisijaisuus on selvä. Näin siksi, että työsopimuslain säännökset ovat niin sanottua pakottavaa oikeutta ja rajoittavat liikesalaisuuksien suojasta annetun lain soveltamista työnantajan ja työntekijän välillä.
STTK painottaa, että työryhmän esityksellä ei saa kaventaa työntekijöiden oikeuksia siltä osin mitä direktiiviin täytäntöönpano Suomessa ei edellytä.
– Työntekijällä on esimerkiksi jatkossakin oltava oikeus ilmaista liikesalaisuus luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle tai muulle lain tai työehtosopimuksen perusteella valitulle henkilöstön edustajalle tai avustajalleen. Näin silloin, kun liikesalaisuuden ilmaiseminen on tarpeen edustajan tehtävien hoitamiseksi muun muassa työntekijän työsuhdesaatavaa tai työsuhteen päättymistä koskevan erimielisyyden hoitamiseksi.
Lisätietoja STTK:ssa: lakimies Hannele Vettainen, puhelin 050 526 3340