Viime aikoina on keskusteltu siitä, tulisiko eduskunnan julkistaa vierailijoiden listat vai ei. Avoimuus ja läpinäkyvyys on täysin perusteltua. Ei liene mitään syytä, miksi tällaisia tietoja pitäisi salata. Eri asia onkin sitten, että mihin tällaisia tietoja tarvitaan.
Avoimuus ja läpinäkyvyys on täysin perusteltua. Ei liene mitään syytä, miksi tällaisia tietoja pitäisi salata.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, eli ns. lobbaus on aivan olennainen osa myös työmarkkinajärjestöjen edunvalvontaa. Tämä kuuluu olennaisena osana työnkuvaamme työmarkkinajärjestössä. Järjestöillä on kullakin omat tavoitteet, jotka pyritään saattamaan päättäjien ja median tietoon mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti. Yksinkertaistaen voisikin sanoa, että vain vaikuttamalla voi vaikuttaa.
Vaikuttamista poliittisiin päättäjiin tehdään paljon muuallakin kuin tapaamalla kansanedustajia eduskunnassa.
Erilaisista lobbauslistoista ei kuitenkaan pidä tehdä virheellisiä tai liian kapeita johtopäätöksiä. Vaikuttamista poliittisiin päättäjiin tehdään paljon muuallakin kuin tapaamalla kansanedustajia eduskunnassa. Vaikuttamisessakin laatu korvaa määrän, ainakin osittain.
Lobbaus edellyttää hyviä sosiaalisia taitoja ja kykyä käydä keskustelua hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Oma agenda pitää pystyä tiivistämään mahdollisimman selkeään muotoon ja myöskin perustella tavoitteet ymmärrettävästi. Mitä vakuuttavammin pystyy esiintymään, sitä paremmin oma sanoma menee perille. Se ei silti takaa sitä, että kuuntelija hyväksyy tavoitteet, saati että oma asia menisi eteenpäin.
Työmarkkinajärjestöt tekevät yhteiskunnallista vaikuttamistyötä hyvin laajalla agendalla muun muassa työelämän sääntelyn, koulutuspolitiikan, sosiaaliturvan, elinkeino- ja veropolitiikan ja työvoimapolitiikan saralla. Vaikuttamistyö vaatii pitkäjänteisyyttä, tahtoa, suunnitelmallisuutta ja kykyä luoda verkostoja.
Työmarkkinajärjestöt tekevät vaikuttamistyötä osallistumalla myös lainsäädäntövalmisteluun sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Keskustelua käydään poliittisten päättäjien lisäksi laajasti myös työmarkkinajärjestöjen kesken, muiden kansalaisryhmien, sidosryhmien ja EU-tason päättäjien kanssa. Vaikuttaminen on siis hyvin kokonaisvaltaista ja laaja-alaista, ja se tarvitsee tuekseen monipuolista ja –tasoista viestintää eikä sitä pitäisi kategorisoida vain tiettyihin vierailijalistoihin.
Pikavoittoja edunvalvontatyössä saa harvoin.
Pikavoittoja edunvalvontatyössä saa harvoin. Vastoinkäymisiäkin taitaa kasaantua enemmän kuin onnistumisia. Laihakin kompromissi saattaa toisinaan olla parempi kuin ei tulosta lainkaan. Mutta selvää on, että vain vaikuttamalla voi vaikuttaa. Ja siksi on arvokasta, että kukin työmarkkinajärjestö, kuten muutkin vaikuttajatahot voivat tehdä yhteiskunnallista vaikuttamistyötään mahdollisimman laajasti, jotta yhteiskunta ja työelämä kehittyy.