Suomalainen digikeskustelu on edelleen liian teknologiavetoista ja siinä keskitytään vain ohjelmointialan osaajapulaan. Huippukoodari tarvitsee tulevaisuudessakin rinnalleen toimialan syväosaajat kehittämään ja toteuttamaan uusia ratkaisuja, muistuttaa Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen.
Valtiohallinto järjesti tänään tilaisuuden Suomen tekoälyn ja alustatalouden tulevaisuudesta. Tilaisuudessa puhunut ministeri Mika Lintilä pyysi teknologiamurroksella pelottelijoiden lopettavan maailmanloppupuheet ja korosti ihmisten tärkeyttä murroksen keskiössä.
Pron Malinen tukee ministerin näkemyksiä ja samalla perää valtiolta sekä yrityksiltä vastuuta turvallisen muutoksen puitteiden luomiseen. Digiosaaminen pitää laajentaa yritysten sisällä ohjelmointiyksiköistä koskemaan koko organisaatiota ja henkilöstöä.
– Kaikki asiantuntijat on koulutettava omassa asiantuntijuudessaan digiosaajiksi, sillä muutos koskettaa koko henkilöstöä ja edellyttää uutta osaamista kaikilta työelämässä. Uusi teknologia muuttaa asiantuntijatyön, esimiestyön ja johtamisen sisältöä kaikilta osin. Suomalaisissa yrityksissä tarvittaisiin koko henkilöstöä koskeva digitaalisen osaamisen kehittämisen tiekartta. Henkilöstön osaamisen kehittäminen tulee saada osaksi yritysten ydinprosesseja, haastaa Pron Malinen.
Malisen mielestä yritysten rekrytointipolitiikassa digitalisaatioon valmistaudutaan palkkaamalla koulunpenkiltä koodaajia, mutta toimialan substanssiin erikoistuneiden asiantuntijoiden osaamisen annetaan näivettyä.
– Uusista työkaluista saadaan suurin hyöty irti vain, jos niitä on käyttämässä huippuunsa koulutettu osaajajoukko. Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä voittavat teknologiat yhdistävät parhaiten hyvän asiakaskokemuksen ja uusimman teknologian, toteaa Malinen.
Yritykset vähentäneet henkilöstön koulutusta
Pron työmarkkinatutkimusten perusteella voimakkaan digitalisaatiomurroksen toimialoilla monet yritykset vähentävät edelleen henkilöstönsä koulutusta. Laskeva trendi on jatkunut koko 2010-luvun.
– Teknologiamurros lisää selvästi koulutustarpeita, mutta yritykset ovat vähentäneet koulutusmahdollisuuksia. Henkilöstön näkökulmasta tämä luo luottamuspulaa. Ihmiset odottavat työnantajiltaan parempaa ja näkyvämpää sitoutumista heidän osaamiseensa ja asiantuntijuuden kehittämiseen. Asiantuntijoiden kalentereihin ja työnsisältöön on avattava säännöllinen viikoittainen palkallinen koulutusikkuna, joka mahdollistaa digiosaamisen kehittämisen, ehdottaa puheenjohtaja Malinen.
Koulutuksen väheneminen näkyy Pron tutkimuksissa, joita on tehty säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen.
Henkilöstön koulutukseen panostaminen palvelee yritysten kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että koulutuksenjärjestäjien palveluvalikoiman tulee olla riittävän korkeatasoista lisäämään yritysten kilpailukykyä henkilöstön osaamisen täydentämisen kautta.
***