Pardian jäsentutkimuksen mukaan jopa 81 prosentilla vastaajista työ vaatii aikaisempaa enemmän uuden tiedon omaksumista. Työtehtävien alue on laajentunut vastaajista 76 prosentilla, työtehtävien määrä on lisääntynyt 74 prosentilla ja työtehtävien vaikeusaste on kasvanut 63 prosentilla.
Työn kuormitus on kasvanut ennen kaikkea työn intensiivisemmäksi muuttumisen kautta, sillä tutkimuksen mukaan viimeisen kahden vuoden aikana työpaikoilla on tehty selvästi vähemmän organisaatiomuutoksia kuin aikaisemmin. Henkilöstöä on yhä vähennetty 53 prosentissa työpaikoista, mutta se on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin jäsentutkimuksessa 2015 (71 %).
Asiantuntijatehtävissä työtehtävät ovat vaikeutuneet (67 %) ja uuden tiedon omaksumisvaatimukset kasvaneet eniten (84 %). Sen sijaan työnjohto- ja esimiestyössä työtehtävät ovat lisääntyneet (84 %) ja tehtävien alue laajentunut (83 %) muita henkilöstöryhmiä enemmän.
– Työssäjaksamista heikentää edelleen eniten kiire työssä, työtehtävien vaativuuteen nähden liian pieni palkka ja tekemättömien töiden paine. Viimeisen kahden vuoden aikana on selvästi lisääntynyt kiireen tunne ja etenkin henkinen uupuminen sekä pelko siitä, ettei pysy mukana työelämän kehityksen vauhdissa. Kiire ja henkinen uupuminen rasittavat ennen kaikkea alle 45-vuotiaita ja pelko kehityksen kelkasta tipahtamisesta tätä vanhempia, Pardian puheenjohtaja Niko Simola sanoo.
Työn mitoittaminen entistä tärkeämpää
Työn intensiteetin kasvuun on vaikuttanut vuosia jatkuneet suuret organisaatioiden muutokset ja niiden myötä muuttuneet työtehtävät sekä henkilöstön vähentämisen seurauksena lisääntynyt työntekijäkohtainen työmäärä.
– Tilanne vaatii työtehtävien mitoituksen tarkistamista, jotta työssä jaksettaisiin nykyistä paremmin.
Erityisen tärkeäksi tutkimuksessa koetaan töiden organisointi: työmäärän ja kiireen vähentäminen, johtamistapojen parantaminen sekä työtehtävien muuttaminen ja keventäminen.
Simolan mukaan näiden lisäksi tarvitaan lisäkoulutusta työtehtäviin ja palkkauksen korjaamista niin, että se paremmin vastaa kohonnutta työn vaativuutta ja kuormittavuutta.
Arviot palkkausjärjestelmien toimivuudesta ovat laskeneet Pardian jäsentutkimuksissa jo vuosia. Vastaajista enää vain 21 prosentin mukaan palkkaus reagoi työtehtävissä tapahtuviin muutoksiin. Myös palkkausjärjestelmän kannustavuuteen suhtaudutaan kriittisesti. Vastaajista vain 20 prosenttia katsoo, että järjestelmä kannustaa ammattitaidon kehittämiseen, ja ainoastaan 15 prosenttia, että se palkitsee hyvästä työsuorituksesta.
– Nykyiset palkkausjärjestelmät vaativat pikaista päivittämistä vastatakseen muuttuneeseen työn vaativuuteen ja kuormittavuuteen.
Pardian jäsentutkimuksella selvitetään kahden vuoden välein pardialaisten työpaikkojen tilannetta ja jäsenten hyvinvointia työssä. Pardian jäsentutkimuksen 2017 aineisto kerättiin syyskuussa nettilomakkeella. Vastaajiksi poimittiin 20 prosentin otos Pardian jäsenistä. Kyselyyn vastasi 45 % lomakkeen saaneista eli 2488 vastaajaa. Vastaajista 42 prosenttia työskenteli suorittavissa ammattitehtävissä, 51 prosenttia asiantuntijatehtävissä ja 7 prosenttia työnjohto- ja esimiestehtävissä. Edelliset jäsentutkimukset tehtiin vuosina 1998, 2002, 2006, 2009, 2011, 2013 ja 2015.
Pardian jäsentutkimus 2017, grafiikka
Lisätietoja: Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola, gsm 040 566 8517 ja asiamies Tapio Rissanen, gsm 045 7731 4358.
***
STTK: Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikoilla yhä täysin riittämätöntä