Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn liittovaltuusto vaatii edustamilleen aloille niin kunnissa, kuntayhtymissä, seurakunnissa kuin yksityisellä ja kolmannella sektorilla vähintään vientialojen tasoista palkankorotuslinjaa. Palkankorotuspaine on liiton sopimusaloilla liittovaltuuston mukaan muita kovempi, sillä kilpailukykysopimuksesta (kiky) johtuen palkkakehitys on julkisella sektorilla ollut muita aloja heikompaa.
Tilastokeskuksen mukaan kolmivuotinen kiky ja määräaikainen lomarahaleikkaus on vaikuttanut negatiivisesti kunta- ja valtionsektorin ansiotasoindeksiin vuoden 2017 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien. Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden 2016 heinä-syyskuusta kuluvan vuoden vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä puolella 0,6 %, kun kunta- ja valtionsektorilla ne laskivat 1,1 % ja 1,0 %.
Säännöllisissä ansioissa tapahtui nousua kuluvan vuoden heinä-syyskuussa 0,5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yksityisellä sektorilla kasvua oli 0,6 %, valtiolla 0,5 % ja kuntasektorilla 0,3%.
Turussa kokoontuneen Jytyn liittovaltuuston mukaan lomarahaleikkaus on kompensoitava tällä sopimuskierroksella palkankorotuksina, koska hallitus on ilmoittanut, ettei se lomarahaleikkauksia peru. Hallitushan painosti lomarahaleikkaukset epäoikeudenmukaisesti julkiselle sektorille osana kikyä vääriin talousennusteisiin pohjautuen. Nyt Suomen talouskehitys näyttää aivan vastakkaisia merkkejä ja porskuttaa jopa EU-maiden kärkitiloilla.
Liittovaltuuston mukaan korotusten tulee olla yleiskorotuspohjaisia ja euromääräisiä tai noudattaa niin sanottua sekalinjaa, jolla taataan riittävä euromäärä kaikille. Niihin tulee sisältyä myös matalapalkka- ja naispalkkaerät.
Pelkät prosenttikorotukset merkitsisivät palkkaerojen kasvua naisvaltaisten matalapalkka-alojen tappioksi
Prosenttiperusteinen korotus ei ole Jytyn hyväksyttävissä. Pelkkiin prosentteihin perustuvat korotukset, joilla mm. teknologiateollisuudessa synnytettiin sopimus, merkitsisivät palkkaerojen kasvua naisvaltaisten matalapalkka-alojen tappioksi.
Jytyllä on neuvoteltavanaan kaikkiaan 15 sopimusta, joista pääosa päättyy tammikuun lopussa. Ratkaisuun pyritään ensisijaisesti neuvotteluteitse, mutta työtaistelutoimenpiteisiinkin on varauduttu ja työtaisteluvalmiutta kohotettu, liittovaltuusto huomauttaa.
Viime viikkoina lähinnä vientisektoreilla solmitut sopimukset ovat olleet pääsääntöisesti kahden vuoden mittaisia sovittujen korotusprosenttien osalta, samalla kun paikallista sopimista ollaan lisäämässä. Kolmas vuosi on ollut ns. optiovuosi, jonka korotuksista neuvotellut käydään erikseen.
Jytyn liittovaltuuston mukaan liiton edustamilla aloilla sopimuskauden pituudesta sopiminen tulee olemaan normaalia haasteellisempaa mm. sote- ja maakuntauudistuksen epävarman etenemisen vuoksi. Eräs vaihtoehto voisi olla sopimusmalli, joka koostuisi kahdesta vuodesta, ja kolmannesta irtisanottavissa olevasta ns. optiovuodesta.
Tekstikysymysten osalta jokaisessa Jytyn sopimuksessa on omia erityistarpeita ja näitä tavoitteita tarkennetaan neuvottelujen edetessä.
Sote- ja maakuntauudistuksesta johtuen yt-neuvottelujen piirissä on yli 200 000 työntekijää ja suurella osalla heistä huoli työpaikasta on mielessä päivittäin. Liittovaltuusto korostaakin, että uudistuksen onnistuminen riippuu työntekijöistä, sillä henkilöstö on uudistuksen voimavara. Siksi myös henkilöstönedustajien toimintamahdollisuuksiin hoitaa tehtäviään työpaikoilla muutostilanteessa tarvitaan parannuksia. Heidän asemansa edistäminen jäsenistön edunvalvojana mm. tiedonsaannin, ajankäytön, työstä vapautuksen ja korvausten osalta ovat Jytyn liittovaltuuston mukaan tärkeällä sijalla sopimusneuvotteluissa.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756,
edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh. 040 594 5872