Pelastustoimi on keskeinen maan sisäisen turvallisuuden tekijä ja tulevien maakuntien toiseksi suurin toimiala. Se ei saa jäädä soten jalkoihin maakuntauudistuksessa.
Pelastustoimelle on taattava riittävät resurssit, jotta se pystyy jatkossakin tuottamaan laadukkaita pelastuspalveluita ja vastaamaan omalta osaltaan sisäisestä turvallisuudesta.
Uhkana on, että jos pelastustoimi jää maakuntien rahoituspäätöksissä lapsipuolen asemaan, pelastuslaitoksilla ei ole toimintaedellytyksiä ja säästöt joudutaan kohdistamaan operatiiviseen pelastushenkilöstöön.
Pelastushenkilöstön määrä on laskenut huomattavasti
Kevan tilastojen mukaan vuonna 2000 palo- ja pelastushenkilöstön määrä oli 7 000, vuonna 2015 enää 5 100. Henkilöstön määrä on siis laskenut huomattavasti.
– Tämän tilaston valossa kehitys on huolestuttava, Palomiesliiton järjestön johtaja Kim Nikula huomauttaa.
– Palomiehistä ei voida enää säästää ilman, että heidän työturvallisuus sekä kansalaisten kokonaisturvallisuus heikentyisi, Nikula jatkaa.
– Maakuntia perustettaessa on varmistettava, että tekevien käsien määrä kentällä ei vähene vaan
pikemminkin lisääntyy. Maakuntauudistus täytyy toteuttaa riittävän suurilla harteilla, jotta pelastuslaitokset säilyvät elinvoimaisina.
Pelastustoimen kustannusten hallinta olisi Palomiesliiton mielestä edellyttänyt laajempia pelastustoimen alueita kuin 18 maakunnallista pelastuslaitosta.
Viiden aluepelastuslaitoksen mallissa olisi turvattu paitsi taloudellisten voimavarojen riittävyys pelastustoiminnassa, myös tehostettu pelastuslaitosten toimintaa ja mahdollistettu alueiden pelastuspalvelujen yhdenmukaisten toimintamallien käyttöönottaminen.
Lisätietoja:
Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n järjestön johtaja Kim Nikula, puh. 040 716 1805, etunimi.sukunimi@palomiesliitto.fi
***
SPAL: Pelastustoimen uudistaminen vaarassa jäädä keskeneräiseksi