Antti Palolan joulutervehdys: Kohti vuotta 2018 – työelämän muutos haastaa Suomen ja suomalaiset
Tänään on talvipäivänseisaus, aurinko alimmillaan ja päivä lyhimmillään. Mielialaa ei kohenna se, että ainakin täällä Etelä-Suomessa ulkona on lohduttoman harmaata, kosteaa ja maakin on lähes musta.
Jouluun on kuitenkin vielä muutama päivä, ja toivottavasti saamme lumipeitteen koko maahan. Siten kaikki pääsisivät aitoon ja oikeaan joulutunnelmaan.
Nyt on hyvä hetki katsoa kulunutta vuotta taaksepäin ja kurkistaa vähän jo tulevankin vuoden puolelle.
***
Olemme tänä vuonna juhlineet itsenäisyytemme satavuotista taipaletta. Mieleeni tulevat isänmaasta ja itsenäisyydestä puhuttaessa kenraali Adolf Ehrnroothin kuuluisat sanat: ”Suomi on hyvä maa. Se on paras maa meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen kansa.”
Suomi tosiaan on monella tapaa hieno ja hyvä maa. On kuitenkin hyvä muistaa, että meille vuosien saatossa rakennetut laajat ja laadukkaat hyvinvointipalvelut eivät ole automaattisia ja että ilman työtä ei nykyistä hyvinvointia kyetä ylläpitämään – puhumattakaan uuden rakentamisesta.
On kuitenkin hyvä muistaa, että meille vuosien saatossa rakennetut laajat ja laadukkaat hyvinvointipalvelut eivät ole automaattisia ja että ilman työtä ei nykyistä hyvinvointia kyetä ylläpitämään – puhumattakaan uuden rakentamisesta.
Työstä syntyy toimeentulo – myös heille, jotka syystä tai toisesta ovat työn ulkopuolella. Työstä maksettavasta palkasta kertyvät verot ja muut maksut, joilla rahoitetaan tarvittavat hyvinvointipalvelut. Työ on tärkeää myös siksi, että se antaa elämällemme merkitystä: työ tarjoaa haasteita, onnistumisen elämyksiä, kaveruutta ja yhteisöllisyyttä.
STTK on aina työn ja työtä tekevän puolella.
STTK on aina työn ja työtä tekevän puolella. Emme hyväksy yhteiskunnan vapaamatkustajia tai joutilaisuutta – puhumattakaan tietoisesti valitusta elämän leppoistamisesta. Tämän sanottuani haluan kuitenkin korostaa etenkin näin joulun alla, että meidän kaikkien velvollisuus on huolehtia heikompiosaisista kanssaihmisistä – lapsista, vanhuksista, sairaista, vähävaraisista ja ilman omaa syytä vailla työtä olevista.
***
Työelämän muutosvauhti on tänään nopeampaa kuin koskaan. Se haastaa palkansaajaliikkeen, edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyön. Kykenemmekö huolehtimaan palkansaajien edusta parhaalla mahdollisella tavalla – ja mikä se etu on 2000-luvun työelämässä ja ainaisessa muutoksessa?
Yhteiskunnan ja työelämän muutos haastaa meidät pohtimaan sitäkin, riittääkö tulevaisuudessa enää edes työtä kaikille. Jos ei riitä, miten sitten ylläpidetään ja luodaan hyvinvointia. Ja jos riittää, miten työ muuttuu ja mitä se meiltä kaikilta ja tulevilta sukupolvilta edellyttää.
Tänään puhutaan paljon digitalisaatiosta, roboteista ja tekoälystä. On aivan varmaa, että ne muuttavat jo nyt – ja tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän ja nopeammin meidän jokaisen työtä ja työtapoja. Tässä kaikessa muutoksessa ja myllerryksessä uskon vahvasti siihen, että osaaminen on parasta muutosturvaa. Tästä puolestaan seuraa, että koulutusjärjestelmämme on isojen haasteiden edessä.
Tässä kaikessa muutoksessa ja myllerryksessä uskon vahvasti siihen, että osaaminen on parasta muutosturvaa. Tästä puolestaan seuraa, että koulutusjärjestelmämme on isojen haasteiden edessä.
Osaamisen varmistaminen on aloitettava jo lapsuuden varhaiskasvatuksessa eikä siksi kannata olla kovin huolissaan esimerkiksi älylaitteilla leikkivistä ja pelailevista pikkulapsista. Peruskoulussa, lukiossa, toisella asteella sekä korkeakoulu- ja yliopisto-opinnoissa on otettava huomioon työelämän alati muuttuvat vaatimukset. Tämä ei ole mitenkään helppo tehtävä.
On myös itse huolehdittava osaamisestaan ja seurattava aikaansa työelämän tarpeiden muuttuessa.
Osaaminen on varmistettava myös läpi ihmisen työelämän. Vastuu kuuluu kaikille. Työnantaja ei voi olettaa, että työntekijät pysyvät muutoksissa mukana, jos heille ei tarjota koulutusta. Toisaalta myöskään työntekijät eivät voi vain odotella, että joku tulee sitä tarjoamaan. On myös itse huolehdittava osaamisestaan ja seurattava aikaansa työelämän tarpeiden muuttuessa. Toistan aikaisemmin sanomani: Osaaminen on ihmisen parasta muutosturvaa.
***
Kymmenen vuotta kestäneen talouden taantuman aikana vastakkainasettelu on ollut kovaa eikä ay-liikkeellä ole aina ollut ymmärtäjiä eikä ystäviä, kun olemme puolustaneet jäsentemme etuja.
STTK-laiset ovat olleet aina Suomen talouden vastuunkantajia – myös vaikeina vuosina. Olemme hyväksyneet viime vuosina äärimaltillisia työmarkkinasopimuksia. Teimme eläkeuudistuksen, joka pidentää työuria ja nostaa eläkeikää. Viimeksi neuvottelimme kilpailukykysopimuksen.
STTK-laiset ovat olleet aina Suomen talouden vastuunkantajia – myös vaikeina vuosina. Olemme hyväksyneet viime vuosina äärimaltillisia työmarkkinasopimuksia. Teimme eläkeuudistuksen, joka pidentää työuria ja nostaa eläkeikää. Viimeksi neuvottelimme kilpailukykysopimuksen, joka leikkasi jäsentemme ostovoimaa ja kohteli epäreilusti varsinkin julkisen sektorin pienipalkkaisia naisia lomarahaleikkausten osalta.
Minun on aivan mahdoton ymmärtää ympäriltä välillä kuuluvaa arvostelua, että ay-liike ei tee mitään työttömyyden poistamiseksi. Jos olisimme olleet itsekkäitä oman edun tavoittelijoita, olisimme aivan varmasti tehneet toisenlaisia sopimuksia.
Minun on aivan mahdoton ymmärtää ympäriltä välillä kuuluvaa arvostelua, että ay-liike ei tee mitään työttömyyden poistamiseksi. Koen koko ay-liikkeen arvostelun tässä yhteydessä lähinnä loukkauksena kaikkia suomalaisia kohtaan.
Jos olisimme olleet itsekkäitä oman edun tavoittelijoita, olisimme aivan varmasti tehneet toisenlaisia sopimuksia.
Kun samanaikaisesti on seurannut, mitä esimerkiksi maan hallitus on kohta kolmen vuoden aikana saanut aikaiseksi, voi kysyä: Tosiaankin: mitä hallitus on tehnyt?
***
Suomen talous on parantunut merkittävästi kuluneen vuoden aikana ja kasvu näyttää jatkuvan. Kaikki ennustelaitokset ovat pitkin vuotta korjanneet kasvulukuja myönteisemmiksi. Viimeksi tällä viikolla Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö ovat tarkentaneet ennustettaan parempaan suuntaan tämän ja ensi vuoden osalta. Suomen Pankki arvioi lisäksi, että Suomen bruttokansantuote ylittää vuoden 2008 tason jo ensi vuonna. Lähes kymmenen vuoden pimeyden jälkeen tunnelin päässä näkyy nyt valoa ja se on hyvä asia meille kaikille suomalaisille.
***
Työmarkkinakierros avattiin jo syksyllä, sopimuksia on syntynyt tasaisesti ja palkankorotuksistakin on sovittu. Osa liitoista – muun muassa koko julkinen sektori – käy tosissaan neuvottelupöytään vasta ensi vuoden puolella. Uskon liittojen kykyyn neuvotella ratkaisuja, jotka osaltaan vahvistavat palkansaajien ostovoimaa, mutta eivät leikkaa siipiä elpyneeltä talouskasvulta ja kohentuneelta työllisyydeltä, ylläpitävät Suomen kilpailukykyä ja tasapainottavat julkista talouttamme.
Palkansaajakeskusjärjestöt eivät enää istu pöydissä, joissa päätetään suomalaisen työn hinta. Tehtävämme on nyt seurata, koordinoida ja tarvittaessa avusta sekä tukea liittoja niiden neuvotteluissa.
Moni pohtii, onko keskusjärjestöille mitään tarvetta. STTK:ssa on arvioitu, että kyllä on ja järjestöä kehitetään itsenäisenä avoimesti, oikeudenmukaisesti ja rohkeasti.
Työtä kyllä riittää. Työ- ja sosiaalilainsäädäntö, eläkejärjestelmästä huolehtiminen ja EU-asiat ovat keskusjärjestöjen luontevaan rooteliin kuuluvia asioita myös jatkossa. STTK:lta odotetaan myös painavia yhteiskunnallisia keskustelunavauksia.
***
Kirjoitin vuosi sitten, että tämä vuosi on STTK:ssa uudistumisen aikaa. Olemme toimineet uuden strategiamme mukaisesti, jolla tavoittelemme maailman parasta työelämää ja ihmisten hyvinvointia. Kannamme osaltamme vastuuta siitä, että Suomi ja suomalaiset menestyvät.
Kirjoitin vuosi sitten, että tämä vuosi on STTK:ssa uudistumisen aikaa. Olemme toimineet uuden strategiamme mukaisesti, jolla tavoittelemme maailman parasta työelämää ja ihmisten hyvinvointia. Kannamme osaltamme vastuuta siitä, että Suomi ja suomalaiset menestyvät. Olemme edelleen vahva yhteiskunnallinen keskustelija ja avausten tekijä. Uskomme suomalaiseen neuvottelu- ja sopimusyhteiskuntaan ja haluamme toiminnallamme vahvistaa sitä.
Toivotan kaikille oikein rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2018!
Antti