Sosiaaliturvauudistus
Hallitus asetti viime syksynä perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistukseen liittyvän hankkeen, jonka toimikausi jatkuu 28.2.2019 saakka. STTK:n keskeiset lähtökohdat perusturvan uudistamisessa ovat työn ensisijaisuus, syrjäytymisen ehkäisy, järjestelmän selkiyttäminen sekä palveluiden uudistaminen ja merkittävä lisäresursointi.
Työn on oltava keskeinen arvo ja toimeentulon ensisijainen lähde myös tulevaisuudessa.
– Työn ensisijaisuus on välttämätöntä, jotta hyvinvointivaltion rahoitus varmistetaan. Työnteon pitää olla aina kannattavampaa kuin tuella elämisen. Toimeentulo on kuitenkin turvattava myös heille, joilla eri syistä ei ole mahdollista saada sitä riittävällä tavalla työstä, johtaja Katarina Murto sanoo.
On todennäköistä, että tulevaisuudessa työtä ei riitä kaikille siinä määrin kuin nykyisin ja siten, että työ turvaisi riittävän toimeentulon.
– Siksi syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn on satsattava ja varmistettava, että jokainen ihminen voi kokea olevansa osa yhteiskuntaa. STTK kantaa erityistä huolta syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, maahanmuuttajista, pitkäaikaistyöttömistä ja osatyökykyisistä. Syrjäytymisen ehkäisemiseen on etsittävä uusia ratkaisuja eikä yksikään ihminen saa pudota yhteiskunnan ja sosiaalisen turvaverkon ulkopuolelle.
Työn murros on haastanut ja haastaa nykyisen perusturvajärjestelmän.
– Nykyjärjestelmä on monimutkainen ja sekava. Sitä on selkiytettävä, Murto vaatii.
Koulutus ja osaaminen ovat keskeisiä työllistymisen edistämisessä.
– Vaikeasti työllistyvien kohdalla myös muu elämänhallinnan tukeminen sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat tärkeässä roolissa työelämään pääsyn ja osallisuuden vahvistamisessa.
Työvoimapalveluiden resurssit ovat Suomessa täysin riittämättömät. Ongelma on myös palveluiden hajanaisuus.
– Työllistymistä edistävät palvelut eivät saa toimia sanktiot vaan työllistyminen edellä. Työttömät ja varsinkaan vaikeasti työllistyvät tarvitsevat lisää kannusteita, eivät rangaistuksia. Palveluiden ja velvoitteiden on oltava tasapainossa. Jotta useampi voi työllistyä, palveluita on uudistettava ja resursseja vahvistettava vuosia jatkuneen karsimisen ja leikkausten jälkeen.
Vaikeasti työllistyvien osalta on harkittava, voiko perusturvajärjestelmää kehittää osallistavan sosiaaliturvan suuntaan. Tällöin väylät työllistymiseen ovat moniportaisia.
– Palkkatyön ensisijaisuuden ohella yleinen aktiivisempi osallistuminen yhteiskuntaan voi olla joillekin keino parempaan työllistymiseen ja syrjäytymisriskin ehkäisyyn. Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi on tarkasteltava myös asumiskustannuksia ja asumistukea.
STTK muistuttaa yrityksiä yhteiskuntavastuusta työllistymisen edistämiseksi.
– Työllisyys ei voi parantua vain palkansaajien työehtoja heikentämällä tai työttömiä rankaisemalla. Yritysten yhteiskuntavastuusta ja rohkeudesta työllistää puhutaan aivan liian vähän. Rekrytointi on nähtävä mahdollisuutena, ei riskinä, Katarina Murto toteaa.
