Talouden noususuhdanne luo koulutusjärjestelmälle paineita vastata nopeasti kasvaneeseen osaamisen kysyntään. Paineisiin voidaan vastata muuntokoulutuksen kaltaisilla nopeilla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteitä.
– Osaavan työvoiman saatavuus ei saa muodostua työllisyyden ja kasvun esteeksi. Nyt on oikea aika panostaa koulutukseen ja osaamiseen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa.
Nopeasti muuttuva työelämä haastaa työyhteisöt kehittämään uusia tapoja työskennellä ja luoda tuotteita ja palveluja. Työtehtävien ja osaamistarpeiden muuttuessa työtekijöiden on jatkuvasti kehitettävä omaa osaamistaan työuran aikana. Asiantuntijatyötä tekeviltä edellytetään jo nyt moniosaamista. Lisäksi yhä useampi vaihtaa ammattia yhden tai useamman kerran työuransa aikana.
– Ammattikorkeakoulujen kannusteet vastata kasvavaan elinikäisen oppimisen kysyntään ovat tällä hetkellä puutteelliset. Asiaan on tarpeen etsiä uusia ratkaisuja jo kevään budjettikeskustelussa ja korkeakouluvision jatkovalmistelussa, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen puheenjohtaja, rehtori Tapio Varmola kiteyttää.
Yksi tapa vastata jatkuvan oppimisen haasteisiin on parantaa lisäkoulutuksen saatavuutta ja lisätä osallistumistapojen joustavuutta koulutuksessa. Ammattikorkeakoulut ovat näyttämässä suuntaa korkeakoulujen yhteisen digitaalisen opetustarjonnan kehittämiselle. Ammattikorkeakouluilla on kattavasti kokemusta joustavista toimintamalleista korkeakoulutettujen muuntokoulutuksessa. Myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon työelämäläheinen koulutus luo ketterästi uutta osaamista ja työllistää.
– Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on leikattu noin viidenneksellä (22 %) viimeisten vuosien aikana. Tämä heijastuu ammattikorkeakoulujen tarjoamaan koulutukseen sekä niiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Nyt on tarkasteltava, mitä voidaan tehdä nykyisen rahoituksen korjaamiseksi jo tällä hallituskaudella, sanoo Varmola.
Vastikään julkaistussa raportissaan talouspoliittinen arviointineuvosto kiinnitti huomiota suomalaisten osaamistason laskuun ja Suomen aseman heikkenemiseen yhtenä maailman koulutetuimmista maista. Koulutustason nostaminen on tavoite myös opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa korkeakouluvisiossa, jossa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus halutaan nostaa puoleen nuorisoikäluokasta.
– Tavoite koulutustason nostosta on oikeansuuntainen, mutta sitä ei pidä toteuttaa tinkimällä koulutuksen laadusta, muistuttaa Palola.
– Koulutustasomme lasku on seurausta omista kansallisista päätöksistä. Omilla päätöksillä se voidaan myös nostaa, muistuttaa rehtori Tapio Varmola.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen edustajat kokoontuivat tänään pohtimaan koulutuksen roolia työelämän muutoksessa.