STTK julkaisi viime viikolla laskelman, jossa havaitaan suurimpien pörssiyritysten toimitusjohtajien ansioiden nousseen jo 33-kertaiseksi verrattuna yksityisen sektorin palkansaajan keskipalkkaan. Nousua suhteessa palkansaajiin on kertynyt vuodessa 23,5 prosenttia.
Tulos ei sinänsä yllätä – yleensä nousukaudella tuloerot kasvavat. Syynä on johtajien bonusten rivakka nousu ja omistajien osinkotuottojen kasvu. Palkansaajien palkankorotukset eivät pysy yleensä alkuunkaan perässä. Nousukausi ikään kuin automaattisesti kasvattaa korkeimman johdon ansioita merkittävästi, sillä heillä on käytännössä kaikilla tulospalkkausohjelma.
Eihän kasvu ole vain johtajien aikaansaamaa, vaan jokaisen työpanos merkitsee.
Keskeinen kysymys onkin, kuuluvatko nousukauden hedelmät vain johtajille ja omistajille, vai kuuluvatko ne myös työntekijöille. Eihän kasvu ole vain johtajien aikaansaamaa, vaan jokaisen työpanos merkitsee. Monessa yrityksessä keskeisten asiantuntijoiden työpanos voi olla menestykselle jopa tärkeämpää kuin korkeimman johdon.
On aiheellinen kysymys, eikö nousukauden tuoman menestyksen tulisi näkyä myös koulutettujen ammattilaisten palkkapusseissa. Vuonna 2017 palkankorotukset olivat kikyn vaikutuksena olemattomia ja julkisen sektorin lomarahoista leikattiin 30%. Sen jälkeenkään korotukset eivät ole päätä huimanneet. Toisin sanoen palkansaajan ansiot eivät juuri kasva, vaikka elämme vahvaa nousukautta ja talous kasvaa yli 3 prosentin vuosivauhtia.
Kaikki asiantuntijat tulisikin saattaa tulospalkkauksen piiriin. Lähes puolet koulutetuista ammattilaisista on yhä kannustavien palkkausjärjestelmien ulkopuolella. Esimerkiksi yrityksen tulokseen sidotut henkilöstörahastot ovat hyvä tapa palkita ja motivoida koko henkilöstöä.
Antti Koskela
ekonomisti