STTK on huolestunut nuorten heikoista työelämävalmiuksista ja esittää työelämätiedon sisällyttämistä opetussuunnitelmiin.
– Heikot tiedot ja valmiudet heikentävät nuorten pääsyä työmarkkinoille ja heidän asemaansa siellä. Nuorten työmarkkina-asemaa on vahvistettava jo ennen työelämään siirtymistä ja työuran alussa. Heikot työelämätiedot voivat olla rasite myös työnantajille, johtaja Katarina Murto arvioi.
Heikot tiedot ja valmiudet heikentävät nuorten pääsyä työmarkkinoille ja heidän asemaansa siellä.
Kattavat työelämätiedot ovat nuorten ja työnantajien etu
STTK selvitti kansalaistutkimuksella nuorten työelämään liittyviä tietoja ja taitoja. Kysymykset suunnattiin iältään 18-29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Työelämätietojen hankkiminen näyttää tutkimuksen perusteella jäävän pitkälti nuoren omalle vastuulle ja oman aktiivisuuden varaan.
– Enemmistö nuorista kokee, että omaan tutkintoon liittyvään opetukseen sisältyi vain vähän tai ei ollenkaan työelämätietoa ja -käytäntöjä. Näin arvioi 55 prosenttia STTK:n Aula Researchilla teettämään kansalaistutkimukseen vastanneista. Varhain opitut kattavat työelämätiedot ovat sekä nuorten että heidän työnantajiensa etu. Siksi työelämätieto tulee sisällyttää kaikkiin peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmiin, Murto esittää.
Vain 29 prosenttia vastaajista kokee saaneensa riittävät tiedot työelämän käytännöistä ja pelisäännöistä ennen sinne siirtymistä. 35 prosenttia kokee, että työelämätiedon opetus ei ole ollut laadukasta.
– Kattavaa ja laadukasta työelämätietoa pitäisi nuorille opettaa jo peruskoulussa ja sen jälkeen toisella asteella ja edelleen jatko-opinnoissa. Opetukseen tulisi sisältyä tietoa esimerkiksi rekrytointiprosesseista, työntekijän ja työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista, työyhteisötaidoista ja työturvallisuudesta. Kun nämä ovat selvillä, valmiudet työelämään tulolle ovat huomattavasti nykyistä paremmat.
Selvityksen mukaan joka viides sai vain vähän tai ei lainkaan perehdytystä työtehtäviin nykyisessä tai viimeisimmässä työpaikassaan.
– Ensimmäisen työpaikan kokemukset muokkaavat nuorten kokonaiskuvaa työelämästä. Jos alku on heikko, nuoren kiinnittyminen työelämään ja mielikuva työnantajista voi jatkossa jäädä ohueksi. Rekrytoitaessa nuori on hänen perehdytykseensä ja perehdytyksen laatuun sekä kestoon kiinnitettävä erityistä huomiota, Murto toteaa.
STTK:n kysely opintojen ohjauksesta ja työhön perehdyttämisestä.
Lisätietoja STTK:ssa:
Katarina Murto, puhelin 050 568 9188
Tutkimuksesta ekonomisti Seppo Nevalainen, puhelin 0400 798 958
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.