Viime aikoina on noussut julkisuudessa esiin toinen toistaan ikävämpiä epäasiallisen kohtelun ja häirinnän tapauksia työpaikoilta. Karmaisevia ovat erityisesti ne tilanteet, joissa epäasiallinen kohtelu ja häirintä on jatkunut pitkään, mutta asialle ei ole työpaikalla tehty mitään. Hiljaisesti on haluttu lakaista ongelmat ja epämiellyttävät asiat maton alle – ikään kuin ne lakkaisivat olemasta.
Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän kohteeksi joutuneen tuntemukset eivät kuitenkaan katoa. Hän kokee häpeää, nöyryyttämistä, itsearvon tunnon polkemista, epäoikeudenmukaisuutta ja pelkoa – jopa pitkään tapahtumien jälkeen. On selvää, että mitä kauemmin tilanne jatkuu, sitä syvemmät ja ikävämmät vaikutukset sillä on henkilön ja mahdollisesti koko työyhteisön hyvinvointiin, työmotivaatioon ja työtehoon.
Työnantajan velvollisuutta puuttua epäasialliseen kohteluun ja häirintään on tiukennettava, jotta epäasiallinen kohtelu ja häirintä saadaan kuriin työelämässä.
Työterveyslaitoksen mukaan yli 100 000 palkansaajaa kokee joka päivä olevansa kiusaamisen kohteena työpaikallaan. Moni epäasiallisen kohtelun tai häirinnän kohteeksi joutunut joutuu jäämään tilanteen johdosta sairauslomalle, jonka kustannukset ovat merkittäviä niin työnantajalle kuin yhteiskunnalle.
Työnantajalla on velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun ja häirintään
Työnantajan on työturvallisuuslain mukaan ryhdyttävä toimenpiteisiin saatuaan tietää työpaikalla tapahtuvasta häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta epäkohdan poistamiseksi. Työnantaja ei voi vapauttaa itseään vastuusta vedoten siihen, että hänen saamansa tiedot ovat olleet puutteelliset, tai että asiaa on yritetty selvittää ja asiasta on keskusteltu, mutta tilanne ei ole korjautunut.
Työnantajan velvollisuutta puuttua epäasialliseen kohteluun ja häirintään on tiukennettava, jotta epäasiallinen kohtelu ja häirintä saadaan kuriin työelämässä. Riittävien toimenpiteiden laiminlyönnistä on myös seurattava sanktiot.
Mitä varhemmin ikäviin tilanteisiin puututaan, sitä helpompi asioihin on puuttua ja tilanne korjata.
On väärin, jos häirintää aiheuttava henkilö saa jatkaa työssään ilman seuraamuksia, mutta häirinnän kohteeksi joutunut joutuu vaihtamaan työpaikkaa tai jäämään sairauslomalle. Näin ei pitäisi koulukiusaamisenkaan kohdalla tapahtua. Kiusaajaa ei pidä suojella, ja kohteeksi joutunutta ei pidä jättää yksin tai hänen kokemuksiaan vähätellä.
Työyhteisössä tulisi olla selvät pelisäännöt
Työyhteisössä tulisi olla selvät pelisäännöt työyhteisötaidoista ja esimerkkejä siitä, mikä on hyvää ja sallittua käytöstä ja mikä ei. Mitä varhemmin ikäviin tilanteisiin puututaan, sitä helpompi asioihin on puuttua ja tilanne korjata. Työpaikoilla tulisikin rohkaista ihmisiä avoimuuteen ja kertomaan ikävistä tilanteista ilman pelkoa itselle kohdistuvista seuraamuksista.
Hyvät käytöstavat kuuluvat jokaiselle työpaikalle. Jokainen on vastuussa siitä, että osaa ottaa toiset huomioon, hyväksyy erilaiset ihmiset ja kunnioittaa muita. Virheitä voi tehdä ja tunteita saa osoittaa siinä määrin, kun se on kussakin työyhteisössä sopivaa ja yleisesti hyväksyttyä.
Epäasiallista kohtelua tai häirintää ei pidä sallia millään tekosyyllä, eikä sitä pidä kätkeä näkymättömiin. Asenteiden on muututtava niin, että epäasiallista käytöstä ei sallita työpaikoilla. Toisaalta jokaisen pitäisi uskaltaa kertoa, jos kokee häirintää tai epäasiallista kohtelua. Työnantajan on myös kaikissa tilanteissa välittömästi puututtava asiaan tiedon saatuaan ja varmistettava, että epäasiallinen käytös tai häirintä loppuu. Olisi kunnia suomalaiselle työelämälle, jos jokainen työpaikka olisi häirinnästä vapaa.
Katarina Murto
johtaja, edunvalvonta