Hallitus päätti kehysriihessä odotetusti lisäpanostuksista osaamisen ja koulutukseen. Vaikka lisäeurot tulevatkin todelliseen tarpeeseen, eivät ne kompensoi koulutukseen jo kohdistuneita leikkauksia. Koulutuksen ahdinko jatkuu ja iso kuva Suomen koulutuspolitiikan kehittämiseltä puuttuu.
Koulutuksen ahdinko jatkuu ja iso kuva Suomen koulutuspolitiikan kehittämiseltä puuttuu.
Hallitus on kuitenkin oikealla tiellä käynnistäessään Osaava Suomi -nimellä kulkevan jatkuvan oppimisen uudistuksen valmistelun vielä tällä vaalikaudella. Eikä valmistelua tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä, sillä osaamisen uudistamiseen liittyviä haasteita ja tarvittavia kehittämistoimia on ehditty jo pohtia useammassakin työryhmässä. Ministeri Grahn-Laasonen vastaanotti alkuvuodesta asettamansa työryhmän ehdotukset elinikäisen oppimisen vahvistamiseksi ja parhaillaan asian päällä istuu mm. lähinnä tutkijoista koostuva osaamisen tulevaisuuspaneeli.
Kehysriihessä tehty linjaus lisätä tutkintoon johtamattoman koulutuksen painoarvoa korkeakoulujen rahoitusperusteissa on merkittävä ja vie valmistelutyötä työelämän kannalta oikeaan suuntaan.
Elinikäisen oppimisen edistäminen vaatii toimenpiteitä kaikkialla koulutusjärjestelmässä
Elinikäisen oppimisen edistäminen vaatii samansuuntaisia toimenpiteitä kaikkialla koulutusjärjestelmässä. Seuraava paikka lunastaa lupaus jatkuvasta oppimisesta on korkeakouluvisioon liittyvässä lainsäädännön ja ohjausjärjestelmän valmistelussa. Siksi kehysriihessä tehty linjaus lisätä tutkintoon johtamattoman koulutuksen painoarvoa korkeakoulujen rahoitusperusteissa on merkittävä ja vie valmistelutyötä työelämän kannalta oikeaan suuntaan. Tällä hetkellä rahoitusmallit ohjaavat voimakkaasti korkeakouluja panostamaan tutkintokoulutukseen. Korkeakouluilla on tällä hetkellä riittämättömät kannusteet kehittää osaamisen täydentäjille lyhyempiä tarkoitettuja osaamiskokonaisuuksia.
Työttömien opiskelu helpottuu
Työttömien opiskelu helpottuu kun mahdollisuutta lyhytkestoiseen opiskeluun työttömyysturvalla helpotetaan. Kehysriihipäätöksen mukaan uuden mallin mukaiset opinnot tunnustetaan myös työttömyysturvan aktiivimallissa tarkoitettavaksi aktiivisuudeksi. Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla tuli mahdolliseksi vuonna 2010 ja kahden viime vuoden aikana omaehtoisen opiskelun suosio on jo kiilannut kirkkaasti ohi perinteisen työvoimakoulutuksen.
Koulutusta koskevien kehysriihilinjausten yllätysmomentti liittyy opintovapaata ja aikuiskoulutukea koskevan lainsäädännön arviointiin. Pääministeri Sipilän hallitus nimittäin päätti aivan hallituskautensa alkutaipaleella, että hallitus luopuu aikuiskoulutustuen perusosan rahoituksesta. Vuoden 2017 alusta tuki onkin rahoitettu kokonaisuudessaan työntekijöiltä ja työnantajilta kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla, ja samalla tuen kestoon ja tasoon on tehty muutoksia. Jää nähtäväksi, onko hallituksen mielenkiinto aikuiskoulutustukea kohtaan muuttunut osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvän huolen kasvaessa.
Vaikka elinikäisen oppimisen ympärillä käy nyt lupaava pöhinä, jäävät suuremmat uudistukset odottamaan seuraavalle vaalikaudelle.
Vaikka elinikäisen oppimisen ympärillä käy nyt lupaava pöhinä, jäävät suuremmat uudistukset odottamaan seuraavalle vaalikaudelle. Silloin toivottavasti tarkastellaan myös yksilöille suunnattuja koulutuskannusteita keinona saada nykyistä laajempi joukko työikäisiä osallistumaan aikuiskoulutukseen. STTK:n esittämä täydennyskoulutusseteli ohjaisi myös kehittämään koulutusta tarjontalähtöisestä kysyntälähtöiseksi.
Riina Nousiainen, STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija