Saksassa populismi on paljon isompi asia kuin Suomessa. Yli miljoona turvapaikanhakijaa vuoden 2015 jälkeen on johtanut siihen, että aiempi hyväntahtoinen solidaarisuus on vähentynyt, ja tehnyt tilaa vihamieliselle populismille. Onko siis viha nyt se soihtu, joka näyttää Euroopalle tietä?
Aiemmin arvohierarkian ykkösenä ollut solidaarisuus oli pudonnut kolmanneksi
Populismi ilmenee yhteiskunnallisten arvojen yleisenä koventumisena
Populismi ei ole vain joidenkin äärimmäisten fanaatikoiden juttu, vaan se ilmenee yhteiskunnallisten arvojen yleisenä koventumisena. Saksan keskusammattijärjestö DGB teetti viime syksynä jäsenkunnassaan laajan tutkimuksen, jossa mitattiin muun muassa arvojen muutoksia. Aiemmin arvohierarkian ykkösenä ollut solidaarisuus oli pudonnut kolmanneksi. Nyt ykkösenä oli itsestä huolehtiminen. Uudessa tutkimuksessa vahvoja arvoja olivat myös laki ja järjestys sekä patriotismi.
Arvojen koveneminen selittää myös äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen nousua Saksan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi viime syksyn vaaleissa. Sitä äänestivät ennen kaikkea vähän koulutetut työläistaustaiset miehet. Koska Saksassa on käytännössä täystyöllisyys – vain 4% työttömänä -sillä ei ole selitysarvoa puolueen suosiossa. Eli työpaikkojen puolesta ei pelätä, vaan syyt ovat muualla.
Oikeiston nousun taustalla on turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäinen kasvu ja globalisaation pelko. AfD-puolueen äänestäjillä on tunne, että he eivät voi vaikuttaa asioihin, vaan kaikki päätetään heistä piittaamatta. Suhtautuminen puolueisiin ja mediaan on sen mukainen. AfD:n jäsenet kannattavat suoraa demokratiaa, mitä se ikinä mahtaa tarkoittaakaan.
Vain ammattiliitot saavat jonkinlaisen arvon populistien silmissä. Liitot ovat puolueista poiketen hakeneet yhteyttä AfD:n johtoon, koska ne haluavat pitää populistit mukana yhteiskunnassa. DGB:ssä ajatellaan myös, että vain pieni osa puolueen kannattajista on väkivaltaisia fanaatikoita. Suurin osa AfD:n kannattajista on tavallisia työssä käyviä saksalaisia, joita ei suosiolla pidä jättää synkän populismin ohjattavaksi.
DGB:ssä arvioidaan yhdeksi suoraa demokratiaa ihannoivan populismin uhkakuvaksi sitä, että sen ympärille pyrittäisiin rakentamaan omaa työntekijöiden varjojärjestöä. Jo tällä hetkellä puolueella on vahvaa kannatusta ainakin turvallisuusaloilla, rakennusliitossa ja kuljetusaloilla. Perusteita tälle huolelle antaa se, että ammattiliittojen ja AfD-puolueen jäsenprofiileissa on paljon samankaltaisuutta.
Vaalivoiton vahvistamat populistit valmistautuvat jo ensi vuonna pidettäviin europarlamentin vaaleihin. AfD on merkittävä osa eurooppalaisten populistipuolueiden verkostoa. Suuri ”eurojytky” on kasvamassa eri maiden populistien yhteiseksi haavekuvaksi.
Jotain suomalaisillekin hyvin tuttua on DfG:n tavoitteissa ja kannattajakunnassa, vaikka Perussuomalainen puolue ei suoraan mikään DfG:n pienoiskuva olekaan. Retoriikka on kuitenkin samanlaista ja viholliskuva on hyvin yhdennäköinen.
Risto Kousa
kansainvälisten asioiden päällikkö
Kirjoittaja osallistui hiljattain STTK:n edunvalvontatoimikunnan opintomatkalle Berliiniin.