Ajatuksia tulevaisuuden työelämästä
Osallistuin maaliskuussa STTK:n ja SAMOK:n eli Ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestön järjestämään yhteisseminaariin: Nuoret ja tulevaisuuden työelämä: Riittääkö osaaminen? Pudotaanko kelkasta?
Osallistujista suurin osa oli 20-30-vuotiaita ammattikorkeakouluopiskelijoita. Työryhmissä sain näköaloja nuorten toiveisiin ja ajatuksiin tulevaisuuden työelämästä.
Opin uuden termin: kevytyrittäjyys. Ymmärsin sen olevan pienellä riskillä tehtävää ammatinharjoittamista, jolla voi työllistää itsensä. Kevytyrittäjyys toisi myös mahdollisuuden hankkia lisäansioita palkkatyön ohella. Työtä voi tehdä joko y-tunnuksella tai ilman.
Monella nuorella oli kokemusta itsensä työllistämisestä. Yrittämiseen liittyvä byrokraattisuus harmitti. Joku keskustelijoista ehdotti, että henkilötunnus voisi olla samalla y-tunnus. He näkivät kevytyrittäjyyden osana tulevaa työelämää.
Kerroin nuorille, tuntevani läheisesti freelancerin työtä, vaikka itse olen tehnyt perinteistä palkkatyötä. Viisikymppisenä freelancer-ystäväni huomasi tulevan eläkkeen jääneen olemattomaksi. Pohdin myös, että perhettä perustettaessa ainakin toisella vanhemmalla olisi hyvä olla perinteinen palkkatyö. Huomasin puhuvani asioista, joilla en tavoittanut kuulijoitani.
Nuoria kuunnellessa sain tilaisuuden kertoa aikuisopiskelijoista, joita olen sairaanhoitajan työssäni ohjannut. Kertomukset työttömiksi jääneistä viisikymppisistä kiinnostivat. Kerroin heille diplomi-insinööristä, josta tuli leikkaussalisairaanhoitaja Maarianhaminaan. Kielitaitoinen ja teknisesti suuntautunut DI-sairaanhoitaja sai uuden mielenkiintoisen työn, vaikka insinöörityötä ei ollut löytynyt. Moni nuorista totesi, että juuri näitä tarinoita he haluavat kuulla.
Jäin miettimään, että ajatus kevytyrittäjyydestä oli yksi tapa hallita epävarmuutta työstä ja tulevaisuudesta.
Nuoret tarvitsevat ammattiyhdistysliikettä
Nuoret tarvitsevat ammattiyhdistysliikettä enemmän kuin ymmärtävät. Nyt toteutetut heikennykset nuorten asemaan työelämässä ovat minulle katkera pala. Toisaalta nuoret itse eivät kovaäänisesti vastusta heikennyksiä.
Nuorten työelämätietous on luvattoman heikkoa. Kuka nousee barrikadeille taistelemaan asioiden puolesta, joista ei paljoa ymmärrä tai joita ei tiedä olevan olemassakaan? Työelämän pelisääntöjen opettaminen nuorille on yhtä välttämätöntä ja asiaankuuluvaa kuin liikennesääntöjen tai uimataidon opettaminen.
Ammattiliittojen yhteistyö oppilaitosten kanssa toimii vaihtelevasti. Monet liitot tekevät vahvasti opiskelijatyötä. Sen kautta tavoitamme ammattikorkeakoulujen ja oppilaitosten opiskelijat. Toivon, että työelämätietouden vahvistaminen aloitetaan jo yläkouluissa ja lukioissa.
Satavuotiaassa Suomessa on yhteistyön ja sopimusyhteiskunnan perintö, jonka haluan siirtää tuleville sukupolville.
Kirsi Lehtimäki, STTK:n edustajiston puheenjohtaja
***
STTK: Itsensä työllistäjien asemaa parannettava