Julkis ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n puheenjohtaja Maija Pihlajamäki korostaa, että palkkaharmonisointi on olennainen osa sote- ja maakuntauudistusta ja sen toteuttamista.
”Maakunnat tarvitsevat valtiolta runsaasti euroja erilaisiin muutoskustannuksiin, mm. uuden
hallinnon ja uusien rakenteiden luomiseksi. Euroissa laskettava tuki ja sen riittävyys vaikuttaa olennaisesti erityisesti palkkaharmonisoinnin toteuttamiseen”, painotti Pihlajamäki puhuessaan liittovaltuuston kokouksen yhteydessä Kuopiossa.
”KT Kuntatyönantajien viimeisimmän laskelman mukaan sote- ja maakuntauudistuksessa yli 220 000 työntekijän siirtyminen kunta-alalta maakuntiin sekä niiden liikelaitoksiin ja yhtiöihin 1.1.2020 kasvattaa pelkästään ns. voimaanpanolain mukaisen palkkaharmonisoinnin seurauksena palkkakustannuksia noin 700 miljoonalla”, Pihlajamäki kuvailee. Hänen mukaansa maakuntien muutosprosessia ei olla nyt saatujen tietojen mukaan riittävästi tukemassa.
KT on arvioinut, että henkilöstöstä maakunnissa toimiviin yhtiöihin siirtyy jopa 60 000 työntekijää.
KT on arvioinut, että henkilöstöstä maakunnissa toimiviin yhtiöihin siirtyy jopa 60 000 työntekijää, joista julkisomisteisiin noin 40 000 ja yksityisiin yhtiöihin noin 20 000. Jytyssä maakuntiin siirtyy noin kolmannes jäsenistöstä.
Palkkaharmonisointi ei ole maakunnille vapaaehtoinen – se on velvoite
”Muistuttaisin, että palkkaharmonisointi ei ole maakunnille vapaaehtoinen. Se on velvoite, jonka toteuttamiseen tulee varautua myös taloudellisesti ja niin, että harmonisoinnin siirtymäaika on mahdollisimman lyhyt”, Pihlajamäki painottaa.
Arviot harmonisoinnin kustannuksista perustuvat työtuomioistuimen maaliskuussa antamaan päätökseen. Siinä uuden työnantajan palvelukseen siirtyneiden työntekijöiden palkkaerot tuli päätöksen mukaan poistaa kohtuullisessa ajassa nostamalla alempia palkkoja.
Maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpanoa johtava Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg on todennut, että palkkaharmonisointi on osa muutoskustannuksia, joissa on siirtymäaika. KT on taas vaatinut, että harmonisointi hoidettaisiin lainsäädännön kautta, jolloin voimaanpanolakiin tehtäisiin erillismääräys palkkaharmonisoinnin tasosta.
”Kuinka tarkkoja esim. KT:n laskelmat ovat, on suuri kysymysmerkki. Vielä ei ole tiedossa, miten maakunnat järjestävät vastuullaan olevat toiminnot, kuinka valinnanvapaus vaikuttaa, millaiset työ- ja virkaehtosopimukset sekä palkkausjärjestelmät maakuntiin rakentuvat.
Palkkaharmonisoinnista tulee päättää työehtosopimusneuvotteluissa
Palkkaharmonisoinnista tulee Pihlajamäen mukaan päättää työehtosopimusneuvotteluissa, koska kyse on nimenomaan työ- ja virkaehtosopimusasioista sekä palkkausjärjestelmistä.
Maakuntiin on Pihlajamäen mukaan luotava myös tasa-arvotyötä tukevat rakenteet. ”Pidämme tärkeänä, että henkilöstön edustajien mahdollisuus osallistua tasa-arvotyöhön maakuntauudistuksessa varmistetaan. Uudistuksen henkilöstövaikutukset on arvioitava koko prosessin aikana, ja tarvittaessa suunnitelmiin on tehtävä muutoksia.”
”Vaadimme, että palkkojen yhdenmukaistamisvelvoitteesta tulisi laatia yleissäännös maakuntia koskevaan säädökseen.”
Pihlajamäki huomauttaa, että maan hallitus on osoittanut vahvan halun saada sote- ja maakuntapaketti valmiiksi aikataululla, joka monien mielestä tuntuu jopa epärealistiselta. Ja epäileviä tuomaita ilmaantuu päivittäin lisää, eikä vähiten siksi, että uudistuksesta alunperin suunnitellut kolmen miljardin säästöt ovatkin muuttuneet saman suuruisiksi lisäkustannuksiksi.
Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
***
Jyty: Henkilöstön siirroissa maakuntiin paljon epävarmuustekijöitä