Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n viime viikolla järjestetyn ministerikokouksen pääteema oli monenvälisen yhteistyön vahvistaminen. Samalla viikolla järjestetyn kansalaisyhteiskunnalle suunnatun OECD-foorumin teema taas oli: Mikä tuo meidät yhteen? (What brings us together?).
Teemat ovat hyvä tiivistys järjestön nykytilasta. OECD:n jäsenmäärä on viime vuosina kasvanut ja toimenkuva laajentunut. OECD on myös laajentanut ulkosuhteitaan ja ottanut työskentelyyn mukaan ulkopuolisia maita. Keskustelu on poliittisempaa kuin aiemmin. Järjestön pääsihteerin, meksikolaisen Angel Gurrían mukaan kyseessä on valtava mahdollisuus. Samalla hän tunnustaa, että agendan laajeneminen on myös suuri haaste. Pienimmän yhteisen nimittäjän löytäminen 37 jäsenmaan kesken on ollut ajoittain vaikeaa, jopa järjestön ydintehtävien osalta.
Kehitys poliittisempaan suuntaan on ollut tietoinen valinta. On yhä ilmeisempää, että globaaleja ongelmia voidaan taklata vain monenvälisellä yhteistyöllä. Esimerkkinä Gurría mainitsee kansainvälisen talouden rakenteiden muutokset, digitalisaation, ilmastonmuutoksen ja verotuksen. Yksi tulevaisuuden suurista haasteista OECD:n agendalla on esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanon rahoittaminen.
Valtioiden sopeutumisessa globalisaatioon on enemmän yhteisiä kuin erottavia nimittäjiä
OECD pyrkii löytämään globalisaatioon sopeutuvien yhteiskuntien haasteisiin ratkaisuja tarjoamalla tietoa kansallisen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Perusajatus on, että valtioiden sopeutumisessa globalisaatioon on enemmän yhteisiä kuin erottavia nimittäjiä ja eri maat voivat oppia toistensa ratkaisuista. OECD-yhteistyössä jäsenet saavat tietoa muiden jäsenmaiden toimenpiteistä, keskustelevat politiikan vaihtoehdoista ja kokemuksista sekä vaikuttavat toisiinsa vertaispainostuksen kautta.
OECD:n tehtävä on mitata ja tuottaa tietoa sekä jäsenmailleen että muulle maailmalle siitä, miten kestävää yhteiskuntaa ja maailmaa voi rakentaa. Selviä voittajia on vaikea nimetä, mutta erilaisia onnistuneita ratkaisuja voidaan tunnistaa. Monien OECD- vertailujen kärjessä komeilevat samat valtiot. Niissä tehdään selvästi jotain oikein. Tärkeä kehityksen ja tehtyjen päätösten indikaattori on myös se, jos sijoitus vertailussa muuttuu. Suomen sijoituksen kääntyminen laskuun PISA-vertailussa ennustaa osaltaan tulevaisuuden osaamista ja siten myös kansallista kilpailukykyä.
Maailma on yhä enenevässä määrin muuttumassa suuntaan, jossa kansalliset keinot ovat hupenemassa tai tehottomia.
Maailma on yhä enenevässä määrin muuttumassa suuntaan, jossa kansalliset keinot ovat hupenemassa tai tehottomia. Yksi esimerkki onnistumisesta on finanssikriisin hallinnassa tehty kansainvälinen yhteistyö. Teknologiabisneksen rajat ylittävä luonne taas on esimerkki tulevaisuuden haasteesta, jolle ei ole vielä juurikaan olemassa sääntelyä kansainvälisessä mittakaavassa. Gurría pitää kuitenkin tärkeänä, että esimerkiksi kansainvälistä verotusta kehitetään vastaamaan tähän muutokseen. Teknologista kehitystä voi olla tarpeen säännellä yhteisesti myös esimerkiksi eettisestä näkökulmasta. Kauppapolitiikan saralla riittää kehitettävää erityisesti yhteisten, tasa-arvoisempien pelisääntöjen osalta.
Vaikka OECD antaa vain suosituksia, on työllä silti merkitystä, koska sen avulla voidaan luoda reunaehtoja valtioiden kansalliselle sääntelylle. OECD on hiljattain julkaissut due dilligence -suosituksen, jolla pyritään edistämään yritysten vastuullisuutta globaalissa mittakaavassa. Kansallista yhteiskuntavastuullisuus -lainsäädäntöään ovat jo kehittäneet esimerkiksi Ranska ja Hollanti.
OECD:n pääsihteeri Angel Gurría kertoi järjestön kehittämisnäkymistä TUAC:n yleiskokouksessa 28.5.2018.