Mitä Akava tarkoittaa verolinjauksillaan?

Akava julkaisi menneellä viikolla palkkaverotusta koskevan jäsenkyselynsä tuloksia. Kyselyyn oli osallistunut 1 009 Akavan jäsenjärjestöjen jäsentä.  Keskeisin havainto on, että palkkojen marginaaliverotus koetaan liian korkeaksi. 75 prosenttia akavalaisista alentaisi palkkatulojen verotusta.

Myös STTK on kannattanut palkkaverotuksen keventämistä. Kokonaisverotuksen suuntaa halutaan siirtää poispäin palkkaverotuksesta. Tähän yhtäläisyydet loppuvatkin.

Puolet akavalaisista vaatii, että keskipalkkaisella lisäeurosta pitäisi jäädä 80 senttiä käteen. Marginaaliveron pitäisi siis laskea noin 47 prosentista 20 prosenttiin. Laskelmaa tämän budjettivaikutuksesta ei esitetä.

Nuoret akavalaiset ovat verotuksen suhteen erityisen kriittisiä: alle 35-vuotiaista vastaajista 64 prosenttia vaati, että sadan euron lisäansioista pitäisi jäädä käteen vähintään 80 euroa.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder perustelee veronalennusvaatimuksia hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisellä. Korkeasti koulutetun työn verotusta on kevennettävä, jotta hyvinvointiyhteiskunta säilyy. Muuten akateemiset työt karkaavat muualle.

Varallisuuden ja omistamisen verottamisen osuutta voi kasvattaa

Oletus siis on, että palkkaverotuksen keventäminen pitkällä aikavälillä kasvattaa verotuottoja. Akavan on tietysti puolustettava jäsentensä vaatimuksia, mutta uskokoon ken tahtoo. Rajaveroasteiden keventämisellä on tutkitusti melko matala vaikutus työvoiman tarjontaan.  Aivotyön määrä länsimaissa on sitä paitsi kasvussa, ei suinkaan laskussa. Sen sijaan duunarityöt hupenevat. Terveisiä Michiganista.

Akava on järjestämässä aikamoisia verojuhlia. Miten ne kustannetaan?

Julkisten palveluiden laajuudesta haluaisi tinkiä vain alle neljäsosa akavalaisista. Julkisten palveluiden tasosta ja laajuudesta haluaisi tinkiä vain viisi prosenttia. Huomattavaa tosin on, että akavalaisista miehistä 33 prosenttia haluaisi tinkiä julkisten palveluiden laajuudesta.

Kannatetuimmaksi vaihtoehdoksi jää ”Rakenteelliset uudistukset, esim. tehokkuuden parantaminen”, jota kannattaa kaksi kolmasosaa akavalaisista. Toisin sanoen: tarjotuista vaihtoehdoista kaikkein epämääräisin kerää suurimman kannatuksen. Tarkoista summista ei puhuta.

Akavan verolinjaukset jäävät kokonaisuutena melko ilmaviksi. Summista ei puhuta ja maksumieheksi päätyy ”tehokkuuden parantaminen”, joka voi oikeastaan tarkoittaa mitä tahansa. Toisin sanoen budjetin tulot laskevat heti kun palkkaverotusta kevennetään, mutta rakenteellisten uudistusten ja kannustimien parantamisen tuomat lisätulot tulevat viiveellä ja ovat suhteellisen epävarmoja.

Ehdotukset johtaisivat suurella todennäköisyydellä julkisen sektorin leikkauksiin tai lisävelkaantumiseen.

Siitä huolimatta STTK ja Akava voivat jatkossa yhdessä toimia verotuksen painopisteen siirtämiseksi pois palkkaverotuksesta. STTK:n kanta on, että varallisuuden ja omistamisen verottamisen osuutta kakusta voi kasvattaa.

Antti Koskela, STTK:n ekonomisti

Ajankohtaista

23.4.2025

Hallituksen hulppeat veronkevennykset velkaantuneessa Suomessa ovat vastuuttomia

Lue
23.4.2025

Hätäkeskushenkilöstö lakkovalmiudessa oikeudenmukaisen palkkakehityksen puolesta

Lue
23.4.2025

Valtion lakot laajenevat – Lakkoon menossa yli 5 500 valtion virkamiestä ja työntekijää

Lue
23.4.2025

Onnea 80-vuotias KthLiitto!

Lue
22.4.2025

Miten taloutta voidaan tasapainottaa kehysriihessä ilman sote-leikkauksia? Tehyn ekonomisti Anni Marttisella on vaihtoehtoja verokertymän kasvattamiseen

Lue
16.4.2025

Varmaa on vain epävarmuus

Lue
15.4.2025

Erto on tänään ilmoittanut henkilöstöalan työt historialliseen lakkoon

Lue
15.4.2025

Tehy: Hallituksen puoliväliriihessä ei voi enää leikata lisää sote-palveluista – antaako Petteri Orpo hyvinvointialueille lisäaikaa talouden sopeuttamiseen – myös verotusta on kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi

Lue