Tekoäly tarkoittaa ohjelmistoja, jotka kykenevät oppimaan ja tekemään päätöksiä lähes samalla tavalla kuin ihmiset. Ihminen päättää miten koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut toimivat näiden ohjelmistojen avulla.
Ohjelmistot rakennetaan matemaattisten reseptien pohjalta (algoritmi). Mitä ainesosia reseptissä on, riippuu siitä, millaista dataa käytetään ja millainen keitos halutaan aikaiseksi. Data voi olla esimerkiksi kasvokuvia, joista kone opetetaan tunnistamaan ihminen, puhetta erikielisten viestien ymmärtämiseksi, potilaiden diagnooseja, röntgenkuvien analysointia tai auton ohjaamista.
Mihin tekoälyä tarvitaan?
Tekoälyn tarkoitus on avustaa ihmistä päätöksenteossa, jolloin ihmisen toiminnasta tulee paljon tehokkaampaa ja nopeampaa. Kone pystyy lukemaan ja omaksumaan valtavan määrän tietoa, johon ihmiseltä menisi vuosia. Työntekijä pystyy silloin keskittymään siihen, minkä hän osaa parhaiten, eli ammattitaidon soveltamiseen ja uuden keksimiseen.
Jos työprosessi halutaan kokonaan automatisoida, tekoälyn tehtäviksi voidaan antaa esimerkiksi rutiineja, tiedon keräämistä ja analysointia, manuaalista laskentaa tai terveydelle ja turvallisuudelle vaarallisia tehtäviä.
Miksi tekoälystä puhutaan niin paljon?
Tekoäly on nousemassa digitaalisen murroksen keskeiseksi kiihdyttäjäksi juuri nyt, koska:
(1) digitalisaatio on synnyttänyt valtavia tietoaineistoja ja datan määrä kasvaa edelleen kiihtyvällä vauhdilla,
(2) tietokonejärjestelmien laskentakapasiteetin voimakas kasvu ja sen myötä hintojen lasku tuovat suurien tietoaineistojen käsittelyn yhä laajemman käyttäjäjoukon ulottuville ja
(3) tiedon hyödyntämiseen kehitetään jatkuvasti uusia algoritmejä.
Teknologisen kehityksen kiihtyvää kasvua on vaikea hahmottaa, sillä laskutoimituksena se tarkoittaa korkoa korolle. Tästä syystä tekoäly on tullut ihmisten tietoisuuteen kovalla rytinällä ja tekoäly on jo kaikkien ulottuvilla. Hype tekoälyn ympärille syntyy, kun siitä puhutaan kaikkialla. Samalla tekoäly pelottaa ja siihen liittyviä uhkia pohditaan ja niillä spekuloidaan mediassa.
Käytänkö tekoälyä jo nyt?
Jo nyt valtaosa ihmisistä helpottaa arkeaan tekoälyratkaisuilla, mutta ei tiedosta sitä. Näin on kun esimerkiksi käytät automaattista lämmönsäädintä, reittiopasta tai asiakkuudenhallintaohjelmistoja. Spotify tuottaa automaattisesti räätälöityjä soittolistoja, iPhonen käyttäjät käyttävät Siriä ja Uberit sekä pizzat voi tilata aplikaatioiden avulla kotiin.
Toisaalta yritysmaailma vasta tutustuu tekoälyn mahdollisuuksiin. Suurin osa ihmisistä ei vielä koe tekoälyä apuna työssään. Tekoälyn kouluttaminen vie aikaa ja se on usein myös hankalaa. Lisäksi malleja luovia ihmisiä eli data-analyytikoita on koulutettu liian vähän. Tämä estää tekoälyn laajamittaista hyödyntämistä.
Mikä on tekoälyn ja robotin ero?
Tekoälyn voi ajatella laajana kattokäsitteenä, jonka alle kuuluvat kaikki koneiden älykkäät toiminnot. Tekoälyratkaisuissa hyödynnetään useimmiten juuri koneoppimista. Koneelle voidaan esimerkiksi opettaa ilmiöiden tunnistamista matemaattisten menetelmien avulla. Käytännössä opettaminen tarkoittaa lukuisten opetettavaa ilmiötä edustavien lukuarvojen, kuvien tai tekstin lataamista algoritmille.
Jatkossa ohjelmistorobotiikka ja koneälyn muodot tulevat sulautumaan toisiinsa enemmän. Eri teknologioita voidaan käyttää rinnakkain saman tehtävän hoitamiseen, sillä ne täydentävät hyvin toisiaan.
Miten tekoälyä jo käytetään eri toimialoilla?
Toistaiseksi laajimmin tekoälyä ovat hyödyntäneet terveydenhuolto ja teollisuus. Esimerkiksi suomalainen ZenRobotics toimittaa maailmalle rakennus- ja purkujätteiden sekä teollisten jätteiden lajitteluun optimoitua tekoälyavusteista jätteidenkäsittelyrobotiikkaa. KONE puolestaan ottaa parhaillaan käyttöön älykästä kenttähuollon järjestelmää, joka parantaa huoltohenkilökunnan tehokkuutta, minimoi hissien ja liukuportaiden huoltoseisokit ja huolehtii, että oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ohjatulla huoltohenkilöllä on mukanaan oikeat varaosat.
Esimerkkejä tekoälyn käytöstä ovat myös muun muassa räätälöity markkinointi ja myynti reaaliaikaisesti, varastotilanteen arviointi ja ennakointi, ennusteet myynnin liikevaihdosta, kuluttajakäyttäytymistä arvioivien tietomassojen läpikäynti tai kiinteistöhuollon ilmoitukset roskalaatikoiden tyhjennystarpeesta.
Viekö tekoäly työpaikat Suomesta?
Kun tekoäly laajenee, osa työtehtävistä jää tarpeettomiksi, ja samalla syntyy uudenlaisia tehtäviä. Kokonaiset ammatit voivat hävitä, ja samalla syntyy nyt vielä aihioina olevia ammatteja. Suurimmalle osalle työntekijöitä tekoäly kuitenkin tarkoittaa joidenkin tehtäväosien katoamista, uusien työtehtävien opettelua ja uusia teknologisia työvälineitä.
Tekoälyä käytetään jo paljon muun muassa prosessiteollisuudessa. Suuret vaikutukset näkyvät jatkossa finanssi- ja kaupan aloilla sekä tiedonvälityksessä. Sosiaalipalveluissa ja hoiva-alalla tekoäly merkitsee toistavien ja monotonisten tehtävien siirtymistä tekoälyn vastuulle.
McKinseyn arvion mukaan Suomesta katoaisi vuoteen 2030 mennessä 330 000 työpaikkaa ja noin 800 000 työpaikkaa tulisi muuttumaan sisällöllisesti. Automatisaation myötä vanhoja tehtäviä katoaa, mutta samalla uusia työpaikkoja syntyisi noin 360 000, eli enemmän kuin niitä häviäisi.
Mihin tekoäly ei koskaan ulotu?
Tekoälyn kehittämiseen, järjestelmien parantamiseen, designiin, markkinointiin ja myyntiin tarvitaan yhä enemmän ihmisen työtä. Tekoälyn saavuttamattomiin jäävät tehtävät, joita tekoäly ei nyt eikä todennäköisesti vielä pitkään aikaan hallitse. Tällaisia ovat esimerkiksi tunneäly, arvomaailma, yllättävyys, luovuus, ihmissuhdetaidot sekä kulttuurien ymmärrys.
Ihmisellä on koneesta poikkeava taito yhdistää komplekseissa päätöksentekotilanteissa asioita, empaattisuutta tai muuta säännöstä poikkeavaa kykyä, joilla ongelma ratkeaa nopeasti.
Miksi tekoälyn pitäisi kiinnostaa minua?
Tekoäly ei ole jotain, mikä ehkä tulee jossakin tulevaisuudessa. Se on jo nyt osa elämää, kuten edellä on kuvattu ja se on tullut jäädäkseen. Tekoälyyn pitää suhtautua käytännönläheisesti: se on ennen kaikkea ihmisten ja yritysten palvelija. Tekoäly on ihmisen kumppani ja rinnakkaiselon opettelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Kuilu tekoälyä hyödyntävien ja sen huomiotta jättävien välillä on jo alkanut syventyä. Uutta osaamista on hankittava ja sitä tulee vaatia työnantajalta.
Voiko tekoäly olla uhka?
Tekoälyn uhkakuviin on suhtauduttava avoimesti ja niitä on analysoitava perusteellisesti. Kehityksessä on huolehdittava siitä, että uudet sovellukset todellakin helpottavat ihmisten elämää ja ovat mahdollisuus elämänlaadun parantamiseen. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi kohdentamalla tutkimusrahoitusta.
Tekoälyn hyödyntäminen vaatii huolellista yhteistyötä lainsäädäntötahojen kesken. Tietojen saatavuuteen liittyvä turvallisuus on kyettävä takaamaan yksilöille. Suomessa on pystyttävä luomaan turvallinen käytäntö, jossa jokainen voi tietää, missä minusta kertova data on, kuka sitä käyttää ja miten minä siitä voisin hyötyä.
Datan hyödyntäminen voi nousta ongelmaksi. Huono tai virheellinen data tuottaa vääristyneen ja asenteellisen lopputuloksen. Vaikka dataa ei osata hyödyntää, sitä kertyy jatkuvasti lisää vauhdilla. Paras tapa havaita ja korjata tiedon laadun ongelmia on sen aktiivinen hyötykäyttö ja analysointi.
Tekoälystä tulee yrityksille merkittävä osa strategiaa, ja siihen tarvitaan omaa lainsäädäntöä. Toukokuussa 2018 voimaan astunut EU:n uusi tietosuoja-asetus on tässä keskeinen. Samoin EU:n sisämarkkinoiden liikkuvuutta, digitalisaatiota ja tekoälyä koskevat lainsäädäntöehdotukset. Lainsäädäntö on kuitenkin hidas polku, jota ei kannata jäädä odottamaan. Jokaisessa tekoälyä kehittävässä yrityksessä pitäisi kehittää selkeää itsesääntelyä ja vastuullisuutta.
Kysymyksiin vastasi STTK:n asiantuntija Leila Kurki.