Entinen shakin maailmanmestari kommentoi avaussiirtoaan, kuningassotilaan kaksoissiirtoa (e2-e4), sanomalla best by test. Myös pohjalaiset voivat sanoa työllisyysastekeskustelussa, että Pohjanmaa on best by test, kun Ahvenanmaa ”unohdetaan”.
Kyllä minun vaasalaistaustaisena ekonomistina kelpaa Helsingin herrojen porukoissa. Lämmin ylpeyden läikähdys tuntuu sydänalassa, kun Suomen alhaista työllisyysastetta voivotellaan. On helppo elvistellä: käykään hakemassa oppia Pohjanmaalta niin tämäkin kansakunnan menestyksen este murretaan. ”Mää on meiltä ja muut ovat meirän krannista”.
Maakunnittain tarkasteltuna Ahvenanmaa ja Pohjanmaa erottuvat edukseen. Työllisyysaste on tasolla, mistä muualla vain haaveillaan. Pohjanmaalla osataan jotain paremmin kuin muualla Manner-Suomessa.
Työllisyysasteen nosto on ollut tämän hallituksen tehtävälistan kärjessä ja se on talouspolitiikan ytimessä myös seuraavan hallituksen ohjelmassa, oli tulevan hallituksen koostumus ihan mikä tahansa. Työllisyysasteen noston tärkeydestä vallitsee politiikassa suuri yksimielisyys. Keinoissa löytyy eroja: keppiä vai porkkanaa, ja missä suhteessa.
Sipilän hallitus tavoittelee valtakunnallisesti 72 %:n työllisyysastetta tällä vaalikaudella. Todennäköisesti tavoite saavutetaan, mitä voidaan pitää hyvänä suorituksena. Oma tarinansa olisi pohtia saavutetaanko tavoite hallituksen ansiosta vai hallituksesta huolimatta. Vastaus ei ole yksikäsitteinen.
Rätinkien mukaan työllisyysasteessa on kyse taloudellisesti tärkeästä asiasta. Yksi prosentti työllisyysasteessa ylöspäin on tavoiteltujen sote-säästöjen suuruinen.
Pohjanmaalla työllisyysasteessa liikutaan 75 %:n tasolla ja työttömyys on kolme prosenttiyksikköä maan keskiarvoa alemmalla tasolla. Jos koko Suomi yltäisi Pohjanmaan työllisyysasteeseen voisi Kokoomus lopettaa vinkumisen velkaantumisesta ja Antti Rinteen lupaama sadan euron eläkekorotus olisi ilmoitusasia.
Miksi Pohjanmaa menestyy? Se on miljardien eurojen kysymys.
Arvelen, että selitys löytyy kulttuuriperinnöstä, tavasta toimia. Pohjanmaalla on kyetty yhdistämään kaksi menestyksen kannalta keskeistä tekijää – yrittämisen rohkeus ja keskinäinen luottamus – luovalla ja tehokkaalla tavalla.
On syytä muistaa, että ennen toista maailmansotaa Vaasassa ja Pietarsaaressa teollistuminen on Suomen kärkeä. Tuolloin teollisuus oli maan talouden moottori. Silloinkin Pohjanmaalla oli veturin tehtävä. Tuotantorakenne on muuttunut ja moni savupiippu on kaatunut. Pohjanmaa porskuttaa kärjessä uuden tekniikan osaamisessa. Pohjanmaalla osataan avata toinen ovi kun yksi menee takalukkoon.
Menestysresepti: vahvat osaamisen perinteet, rohkeus tarttua uuteen, hippunen hullunrohkeaa heittäytymistä, tervettä uhoa ja ihmisten keskinäistä luottamusta.
Ollaan me pohjalaiset hyviä, mutta ei ylpistytä.
Ralf Sund, STTK:n pääekonomisti. Kirjoitus ilmestyi Pohjalainen -lehdessä 13.06.2018.