Pääkaupunkiseudulla satoi eilen pitkästä aikaa vettä ja se tuntui alkukesän kuivuuden keskellä suorastaan hyvältä. Kovin usein ei Suomessa juhannusviikolla voi näin sanoa mutta tänä vuonna sen teen, sillä kevät ja alkukesä ovat olleet lähes sateettomia ja poikkeuksellisen lämpimiä.
Toivottavasti saamme tulevina viikkoina nauttia kesän lämmöstä ja auringosta. Huomenna on taas kesäpäivänseisaus, aurinko pohjoisimmillaan ja päivä pisimmillään. Viikonloppuna on Suomen suven suuri juhla, joten eiköhän nyt jatketa kesän nauttimisesta ja unohdeta, että kohta taas päivä lyhenee ja yö pitenee.
***
Syksyllä alkanut ja pitkälle kevääseen venynyt työmarkkinakierros päästää myös neuvottelijat pikkuhiljaa hyvin ansaitulle kesälomalle. STTK:n hallitus veti kierroksen yhteen viime viikon kokouksessa. Samalla se oli lähtölaukaus kohti seuraavaa neuvottelukierrosta. Toki kesä vedetään henkeä.
Palkkaratkaisujen osalta kierros oli keskitetympi kuin tulopoliittiset ratkaisut konsanaan. Alasta riippumatta palkankorotukset kahdelle vuodelle ovat samat eikä niissä ole juuri huomioitu alakohtaisia tuottavuus- ja kannattavuuseroja.
Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että Elinkeinoelämän keskusliitto perusteli aikanaan kokonaisratkaisujen hylkäämistä sillä, että ne olivat liian jäykkiä, eivätkä ne riittävän hyvin reagoineet alakohtaisiin eroihin.
Nyt tehdyt sopimukset turvaavat palkansaajan ostovoiman, eivät vaaranna elpynyttä talouskasvua, parantavat edelleen jo kohentunutta työllisyyttä, huolehtivat osaltaan Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukyvystä sekä tasapainottavat valtion taloutta.
Tällä viikolla julkaistujen valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin talousennusteiden mukaan Suomen talous näyttäisi jatkavan suhteellisen vahvaa kasvua – tänä vuonna kasvun ennustetaan olevan lähes kolme prosenttia. Talouskasvun arvioidaan hidastuvan jonkin verran seuraavan parin vuoden aikana – mutta yhtä kaikki talous kasvaisi.
Työllisyys on parantunut selvästi viimeisen vuoden aikana ja sama suunta näyttäisi jatkuvan tänä vuonna. On todennäköistä, että hallitus saavuttaa asettamansa tavoitteen työllisyysasteen nostamisesta 72 prosenttiin vaalikauden aikana. Tämä tietää hyvää myös julkiselle taloudelle kasvavien verotulojen muodossa.
Maan hallitus pyrkii luonnollisesti ottamaan kunnian talouden ja työllisyyden myönteisestä kehityksestä itselleen. Varmasti hallituksen politiikalla ja tehdyillä työmarkkinaratkaisulla on oma myönteinen vaikutus nykytilanteeseen. Suurin tekijä on kuitenkin se, että maailman talous on kasvanut yhtäjaksoisesti noin kymmenen vuoden ajan ja että Suomi pääsi pari vuotta sitten mukaan tähän kehitykseen – ja se on luonnollisesti hyvä asia.
Palkansaajat ovat omalta osaltaan kantaneet vastuuta ja osoittaneet kykynsä hoitaa maan asioita sen parhaaksi.
Edellä mainitut talous- ja työllisyysennusteet pitävät paikkansa vain, jos maailma makaa suurin piirtein nykytilassa. Tähän on pakko todeta, että valitettavasti maailmalla näyttää olevan meistä itsestä riippumattomia epävarmuustekijöitä aivan riittävästi – oli kyse sitten maailman turvallisuus- tai kauppapolitiikasta puhumattakaan maailmanpolitiikan mahtihenkilöiden tasapainosta – tai tasapainottomuudesta.
Rajojemme ulkopuolella olevien epävarmuustekijöiden vuoksi on entistä tärkeämpää, että täällä koti-Suomessa teemme edelleen viisaita ratkaisuja asioissa, jotka ovat lähinnä meidän omissa käsissämme. Työmarkkinaratkaisut ovat olennainen osa tätä kokonaisuutta – ja jo nyt voimme arvioida onnistuneemme hyvin tekemissämme ratkaisuissa.
Palkansaajat ovat omalta osaltaan kantaneet vastuuta ja osoittaneet kykynsä hoitaa maan asioita sen parhaaksi. Olemme viime vuosien aikana tehneet muun muassa useita perättäisiä maltillisia palkkaratkaisuja saadaksemme Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kuntoon. Se ei ole aina ollut helppoa.
Sen vuoksi tuntuu kohtuuttomalta ja suorastaan loukkaavalta kuunnella tiettyjen piirien tai paremminkin henkilöiden jatkuvaa valitusta siitä, että este Suomen menestykselle on omaa etuaan tavoittelevat palkansaajat, heitä edustava järjestäytynyt ay-liike ja työehtosopimusten yleissitovuus. Minä väitän, että asia on juuri päinvastoin – se on ollut ja on Suomen menestyksen avain. Se on nimittäin niin, että aivan liian harvoin tavallinen, päivittäin työssään ahkeroiva ja yhteiskuntaa pystyssä pitävä suomalainen palkansaaja saa kiitosta tekemästään työstä.
Kiitos ja kumarrus!
***
Toivotan kaikille oikein hyvää, rentouttavaa ja toivottavasti myös aurinkoista kesää.
Antti