Miljoona työikäistä uudelleenkoulutukseen – mutta miten?

Arvioiden mukaan jopa miljoona suomalaista on uudelleenkoulutuksen tarpeessa tulevien kymmenen vuoden aikana. Muun muassa digitalisaatio ja tekoälyn kehittyminen tulevat muuttamaan osaamistarpeita nopeasti ja hävittämään osan nykyisistä ammateista. Suhtautuminen aikuiskoulutukseen on muuttunut kuluneen kolmen vuoden aikana niin julkisessa keskustelussa kuin politiikkatoimissa. Vajaa neljä vuotta sitten kun pääministeri Sipilän hallitus valmisteli ohjelmansa, oli aikuiskoulutus vain sivuhuomio.

Suhtautuminen aikuiskoulutukseen on muuttunut kuluneen kolmen vuoden aikana. Huoli osaavan työvoiman pulasta kasvun esteenä on saanut myös päättäjät hereille.

Vaatimukset aikuiskoulutusta kohtaan kasvoivat nopeasti talouden käännyttyä kasvuun. Ei kulu päivää ilman uutista yrityksiä vaivaavasta osaajapulasta. Huoli osaavan työvoiman pulasta kasvun esteenä on saanut myös päättäjät hereille. Kevään kehysriihessä hallitus päättikin useista osaamista vahvistavista toimenpiteistä ja varasi niihin 54 miljoonaa euroa.

Osallistuminen aikuiskoulutukseen on laskenut koko 2000-luvun ajan

Tilastojen valossa Suomen tilanne aikuiskoulutusmaana näyttää kelvolliselta. Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksen mukaan puolet Suomen työikäisestä väestöstä osallistuu aikuiskoulutukseen. Suuri osa koulutuksesta on työnantajan järjestämää. Huolestuttavaa on, että osallistumisaste on laskenut koko 2000-luvun ajan. Osaamisen kehittämistä tarvitsee jokainen voidakseen tehdä työtään ja omaksua uusia työkaluja ja toimintatapoja. Tämä on kuitenkin eri asia kuin miljoonan suomalaisen uudelleenkouluttaminen.

Huolestuttavaa on, että osallistumisaste on laskenut koko 2000-luvun ajan.

Kilpailu osaavasta työvoimasta on globaalia. Suomen kilpailuetu korkean osaamistason kapenee. Koulutustasovertailussa Suomi sijoittuu tällä hetkellä OECD-maiden keskikastiin. Esimerkiksi PISA-tutkimuksessa kärkeen sijoittunut Singapore on käynnistänyt kansallisen elinikäisen oppimisen edistämiseen tähtäävän SkillsFuture -ohjelman. Huipulla pysyminen edellyttää jatkuvaa ja määrätietoista kehittämistä.

Tarvitaan laajempi koko koulutusjärjestelmän kattava uudistus

Aikuiskoulutuksen kehittämistä Suomessa haittaa tällä hetkellä kokonaiskuvan puuttuminen. Sitä koitti maalata opetus- ja kulttuuriministeriön asettama elinikäisen oppimisen työryhmä, mutta konkreettisten toimenpiteiden valmistelu vaatii jatkotyötä. Oman näkökulmansa aiheeseen tulee tarjoamaan Sitra, joka on käynnistämässä uuden elinikäistä oppimista tarkastelevan avainalueen.

Selvää on, että hallituksen esittämien täsmätoimien lisäksi tarvitaan laajempi koko koulutusjärjestelmän kattava uudistus, jotta hahmotetaan yhteistyömahdollisuudet ja synergiaedut eri koulutusasteiden välillä. Ratkaisematta on myös se, miten mittava uudelleenkoulutus rahoitetaan. Kokonaiskuvaa ja tavoitetilaa hahmottamaan tarvitaan kaikki osapuolet koulutuksen tuottajista ja rahoittajista palveluiden käyttäjiin. Näyttää siltä, että tämä työ jää seuraavalle hallitukselle tehtäväksi.

Tavoitteena tulisi olla osallistumisasteen nostaminen 60 %:iin kymmenen vuoden kuluessa.

Tavoitteet aikuiskoulutukselle on asetettava korkealle. Miljoonan työikäisen uudelleenkouluttaminen tarkoittaisi aikuiskoulutuksen osallistumisasteen merkittävää kasvua nykyisestä. Osallistumisaste, joka oli 48 % vuonna 2017, tulisi nostaa nopeasti takaisin vuosituhannen alun tasolle 54 %:iin. Tavoitteena tulisi olla osallistumisasteen nostaminen 60 %:iin kymmenen vuoden kuluessa.

Askelmerkkejä kestävään aikuiskoulutukseen:

1. Helposti saavutettava ja ajassa kiinni oleva koulutustarjonta sekä mahdollisuus oman osaamistason nostamiseen.
2. Kouluttautumista tukevat ohjaus- ja neuvontapalvelut työikäisille.
3. Koulutuksen järjestäjien osaamispalvelut yrityksille ja organisaatioille, mm. osaamisen tunnistaminen ja osaamistarpeiden ennakointi.
4. Taloudellinen tuki yksilölle palkattoman opiskelun ajalta, joka mahdollistaa myös lyhytkestoisen opiskelun.
5. Taloudellinen tuki yksilölle koulutuksen hankkimiseen, esim. täydennyskouluttautumiseen tarkoitettu osaamisseteli.
6. Henkilöstökoulutuksen taloudellinen tuki yrityksille.