Palkansaajien Tutkimuslaitoksen tuoreesta ennusteesta (11.9.2018) nousee muutama mielenkiintoinen yksityiskohta. Nämä nostot eivät tee oikeutta ennusteelle, joka on kauttaaltaan laatutyötä.
Lähes järisyttäväksi voinee luonnehtia laitoksen tutkijoiden havaitsemaa työllisyyskehityksen eriytymistä eli polarisaatiota.
Lähes järisyttäväksi voinee luonnehtia laitoksen tutkijoiden havaitsemaa työllisyyskehityksen eriytymistä eli polarisaatiota. Hyvä työllisyyskehitys näyttää tarttuvan huonosti parhaassa työiässä oleviin. Työllisyysaste on kasvanut hyvin alle 25-vuotiaiden ja yli 55-vuotiaiden ikäryhmissä. Sen sijaan 25-54 -vuotiaiden ikäryhmissä poljetaan paikallaan. Työmarkkinoiden iskuriryhmissä kaikki ei nyt ole kohdallaan.
Järisyttäväksi havaintoa voi luonnehtia siksi, että yleisessä talouspoliittisessa puheessa huolta on kannettu juuri niistä ryhmistä, joilla asiat ovat kunnossa. Havainto on sen verran vahva, että poliittisen päättäjän olisi syytä miettiä toimenpiteitä uudelleen. Voi olla, ettei pelkkä hienosäätö tässä kohdin ole riittävä. Toki voi käydä niinkin – kuten aivan liian usein – ettei Paasikiven neuvoa tosiasioiden tunnustamisesta noudateta.
PT:n ennusteeseen liittyy myös loistava aineisto esimerkkiperheiden tilanteesta talouden pyörteissä.
PT:n ennusteeseen liittyy myös loistava aineisto esimerkkiperheiden tilanteesta talouden pyörteissä. Menetelmällä pyritään taloustieto ilmaisemaan mahdollisimman konkreettisella tavalla. Tulojen, hintojen, sosiaalisten tulonsiirtojen, verotuksen jne. muutoksia tarkastellaan esimerkkiperheiden näkökulmasta. Miten ylätason muutoksen realisoituvat ruohonjuuritasolla.
Laskelmista käy ilmi, että yhteiskunnan pienituloisimmilla (yksinhuoltajatalous, eläkeläispariskunta ja työtön) on viimeisten vuosien aikana mennyt suhteellisesti siedettävästi. Käytettävissä olevien tulojen reaalinen ostovoima on vuosina 2013-2017 ollut eläkeläispariskunnalla parempaa kuin palkansaajilla. Myös työttömät ovat pärjänneet kohtuullisen hyvin suhteessa muihin tulonsaajaryhmiin. Ennusteen mukaan vuosina 2018 ja 2019 kaikki muuttuu: hyväosaisemmilla menee paremmin ja huono-osaisilla huonommin.
Esimerkkilaskelmissa on kolme palkansaajataloutta, joista yksi edustaa akavalaista, yksi sttk-laista ja yksi sak-laista tyypillistä kotitaloutta. Kun tarkastellaan mennyttä kehitystä (vuoden 2013-2017) on parhaiten käytettävissä olevien tulojen reaalimittarilla pärjännyt toimihenkilöperhe, joten voitaneen sanoa, että STTK:n edunvalvonta on laadukkainta. Teot puhuvat puolestaan. Best by fact.
Ralf Sund, STTK:n pääekonomisti