Miksi STTK on mukana #ykkösketjuun-kampanjassa?
STTK uskoo, että Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta vastuullisuuskysymyksissä kokoaan suuremmaksi edelläkävijämaksi, jos yritysvastuulainsäädäntöä kehitetään velvoittavaan suuntaan. Nykylainsäädännöllään Suomi jää kansainvälisessä vertailussa jälkeen. Asia tulisi saada kirjattua Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Keitä #ykkösketjuun-kampanjan takana on ja mitä kampanja tavoittelee?
#Ykkösketjuun on kansalaisjärjestöjen, yritysten ja ammattiyhdistysliikkeen yhteinen kampanja, jota koordinoi yritysvastuujärjestö Finnwatch. Kampanjan tavoitteisiin on sitoutunut yli 70 yritystä ja järjestöä. Urheiluteemaisen kampanjan arvokumppanina toimii Suomen Olympiakomitea.
Millainen #ykkösketjuun-kampanjan tavoittelema yritysvastuulaki on?
#Ykkösketjuun-kampanja haluaa Suomeen yrityksiä velvoittavan lain yritysten ihmisoikeusvastuusta. Laki velvoittaisi yritykset selvittämään ihmisoikeusvaikutuksensa sekä välttämään ja vähentämään mahdollisia kielteisiä vaikutuksia.
Kampanjan tavoittelema laki yritysten ihmisoikeusvastuusta noudattaa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, joihin Suomi on valtiona sitoutunut. Laki laadittaisiin niin sanotun huolellisuusvelvoite-prosessin ympärille: yritykset ovat vastuussa siitä, että ne kartoittavat toimintaansa liittyvät ihmisoikeusriskit ja tekevät toimenpiteitä ihmisoikeusriskien ja negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi ja lieventämiseksi sekä pyrkivät korjaamaan jo sattuneita loukkauksia. Lain noudattaminen varmistetaan säätämällä huolellisuusvelvoitteen rikkomisesta oikein mitoitetut, hyväksi todettujen kansainvälisten käytäntöjen mukaiset sanktiot.
Kampanja tai sen pohjalta säädettävä laki ei lähde siitä, että yritystoimintaan liittyvät ihmisoikeusloukkaukset voitaisiin poistaa kokonaan tai että yritykset pystyisivät hallitsemaan kaikki toimintaansa liittyvät ihmisoikeusriskit. Huolellisuusvelvoitteessa on kyse riskien tunnistamisesta, vähentämisestä, lieventämisestä ja korjaavista toimenpiteistä.
Onko kampanjan tavoittelemasta laista esimerkkejä muissa maissa?
Useissa maissa on jo lähdetty säätämään yrityksille sitovaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta.
Toimintaperiaatteeltaan samankaltainen huolellisuusvelvoitteeseen perustuva laki on jo säädetty Ranskassa (Loi relative au devoir de vigilance hyväksyttiin vuonna 2017), ja yritysvastuulakeja valmistellaan parhaillaan muun muassa Alankomaissa, Sveitsissä ja Australiassa. EU-tasolla ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite on jo säädetty konfliktimineraalien maahantuojille.
Suurilla EU-maihin rekisteröityneillä yrityksillä on jo olemassa oleva lakisääteinen velvollisuus raportoida, miten ne huolehtivat ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Suomessa velvollisuus kirjattiin kirjanpitolakiin vuoden 2016 lopussa. Laissa ei kuitenkaan vielä aseteta yrityksille sitovaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta.
Ihmisoikeudet ovat tärkeitä – mutta mitä hyötyä yritysvastuulaista on?
Yhä useammat kuluttajat haluavat luottaa siihen, että ostettujen tuotteiden taustalla ei ole lapsityövoimaa, pakkotyötä tai muita ihmisoikeusloukkauksia. Vastuullisuusväitteiden viidakossa liikkuva yksittäinen kuluttaja ei kuitenkaan voi itse olla vastuussa yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutuksista. Kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeusstandardien perusteella vastuu ihmisoikeuskysymyksistä tuotteiden ja palveluiden takana on poliittisilla päättäjillä ja yrityksillä.
Monet yritykset noudattavat ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta vapaaehtoisesti jo nyt. Edelläkävijäyritykset esimerkiksi kartoittavat ihmisoikeusriskejä, auditoivat alihankintaketjujaan, käyttävät vastuullisuussertifioituja raaka-aineita tai tekevät yhteistyötä ammattiliittojen kanssa.
Valitettavasti kaikki eivät kuitenkaan toimi näin, ja vastuuttomat yritykset voivat edelleen saada epäreilua kilpailuetua ihmisoikeuksia polkemalla. Yhden yrityksen vastuuton toiminta voi myös tahrata samaan arvoketjuun kuuluvien muiden yritysten tai jopa aman alan toimijoiden maineen.
Kuten kaupassa ostoksia tekevien kuluttajien, myös yritysten tulee voida luottaa kauppakumppaniensa ja kilpailijoidensa toimintatapojen asianmukaisuuteen. Reilut, kansainvälisiä ihmisoikeusperiaatteita noudattavat markkinat ovat myös yritysten etu.
Lue lisää: www.ykkosketjuun.fi